Tämän vuoden alussa astuivat voimaan uudet rakennusmääräykset, joiden tavoitteena on parantaa uudisrakennusten lämmittämisen energiatehokkuutta 30 % aiempaan verrattuna. Vuonna 2012 pyritään edelleen noin 20 % parannukseen. Energiatehokkuuden lisääntyminen pienentää tulevaisuudessa myös asuinalueiden lämmitysenergiantarvetta. Tämä johtaa siihen, että perinteisistä keskitetyistä energiantuotantoratkaisuista siirrytään yhä enemmän paikalliseen energiantuotantoon, mikä tulee ottaa entistä paremmin huomioon myös kaavoituksessa.

Jyväskylä, Toivakka, Jämsä, Petäjävesi, Multia ja Kannonkoski tulevat hankkeen puitteissa luomaan yhdessä konseptin tulevaisuuden asukaslähtöisten ja energiatehokkaiden asuinalueiden suunnitteluun, kaavoittamiseen, markkinointiin ja rakentamiseen. Jokainen mukana oleva kunta on valinnut oman Ekotaajama-pilottialueensa. Näitä ovat Säynätsalon Kouluranta, Toivakan Saarisen länsiranta, Jämsän Könkkölä, Petäjäveden Kintauden kylän Kaistinmäki, Multian Kyöpelin-tila ja Kannonkosken Öijänniemi. Hankkeen alussa näille pilottialueille laaditaan alueelliset energiaselvitykset sekä vertaillaan eri energiaratkaisuja. Selvityksistä saadut tulokset huomioidaan alueiden kaavasuunnittelussa. Valmis Ekotaajama-konsepti tullaan tuotteistamaan ja levittämään muualla sovellettavaksi.

Lisäksi hankkeessa keskitytään asukasryhmien mallintamiseen. Näiden mallien avulla erilaisille energiatehokkaille asuinalueille etsitään potentiaalisimmat asukasryhmät. Mallit auttavat myös selvittämään miten energiatehokkuus ja siihen liittyvät ratkaisut voivat toimia vetovoimatekijöinä erilaisille asukasryhmille ja miten ne määrittävät asuinympäristöä tuotteena ko. kohderyhmille. Asukasmalleista on kuntien lisäksi hyötyä myös rakennuttajien sekä tuote- ja palveluntarjoajien omassa segmentoinnissa.

Hankkeen päärahoittaja on Tekesin Kestävä Yhdyskunta-ohjelma (50%). Kuntien omarahoituksen lisäksi hanketta rahoittavat Sitran energiaohjelma, Keski-Suomen liitto ja seutujen kehittämisyhtiöt. Hankkeen kokonaisbudjetti on 340.000 € ja hanke päättyy vuoden 2012 loppupuolella. Hanketta hallinnoi Jyväskylä Innovation Oy.

Lisätietoja hankkeesta:
Annimari Lehtomäki, projektipäällikkö
Jyväskylä Innovation Oy
annimari.lehtomaki(at)jklinnovation.fi

Tytti Laitinen, projektipäällikkö
Jyväskylä Innovation Oy
tytti.laitinen(at)jklinnovation.fi
 
 
(Lähde: Jyväskylä Innovation Oy:n tiedote 8.9.2010)

TechVillan VETO-hankkeen tekemästä haastattelututkimuksesta ilmeni, että Hyvinkään-Riihimäen talousalueella on myynnin tehovalmennukselle laaja tarve. Myynnin tehovalmennuksesta osallistujat saavat ammattimyyjän työkalupakin, jonka avulla myyntityö sujuu tavoitteellisemmin ja tuloksellisemmin kuin aiemmin. Valmennuksen myötä koulutettavat oppivat muun muassa konkretisoimaan oman ratkaisun hyötyjä asiakkaalle sekä huomioimaan asiakkaan asenteita ja odotuksia.

Julkista tukea koulutukseen

Myyntivalmennusta tuetaan julkisin varoin TechVillan VETO-hankkeen avulla, minkä vuoksi yrityksille jää koulutuksen hinnasta maksettavaksi vain 50 prosenttia. Valmennukseen otettiin 22 osallistujaa yhteensä 13 eri yrityksestä. Koulutuspaikat täytettiin ilmoittautumisjärjestyksessä.

Koulutus kestää viisi päivää syys-lokakuun aikana, lisäksi osallistujat suorittavat valmennukseen liittyviä etätehtäviä.

VETO tarjoaa täsmävalmennusta

Verkostojen ennakoiva työssä oppiminen (VETO-hanke) -hanke on Uudenmaan ELY-keskuksen ja EU:n rahoittama koulutushanke, jonka avulla tuetaan talousalueen toimivien teknologiayritysten osaamista, turvataan osaavan työvoiman saatavuutta sekä tarjotaan ennakointiin perustuvaa täsmävalmennusta poikkeuksellisen edullisesti. Hanke on kaksivuotinen (2009–2010).

Lisätietoja koulutuksesta:

Aki Mänttäri
kehityspäällikkö
p. 040 848 2004
aki.manttari(at)techvilla.fi

Meri Helmi
asiakaskoordinaattori
p. 040 4857244
meri.helmi(at)techvilla.fi

(Lähde: TechVillan tiedote 7.9.2010)
 

Parinkymmenen toimintavuoden aikana Tiedepuiston ja sen asiakkaiden yhteiseltä taipaleelta löytyy monta menestystarinaa. Useat yritykset ovat ponnistaneet maakunnasta valtakunnallisiksi tai jopa kansainvälisiksi huipputekijöiksi.

- Maakunnasta löytyy edelleen paljon kehityshaluisia yrityksiä, joiden kasvua haluamme tukea. Onnistumisista kertova ja yrittäjille ajankohtaista tietoa antava seminaari on toimintamme näköinen tapa juhlistaa Tiedepuiston 20-vuotista taivalta. Seminaari kerää 150 eri alan asiantuntijaa yhteen, Joensuun Tiedepuisto Oy:n toimitusjohtaja Jari Lauronen sanoo.

Haastavassa, mutta kohenevassa taloustilanteessa on tärkeä löytää oikeat ratkaisut yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi globaaleilla markkinoilla. Näitä tekijöitä seminaarissa arvioi esimerkiksi Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.

- Menestyksen edellytyksenä on asiakastarpeen, markkinakokonaisuuden ja osamarkkinoiden syvällinen ymmärtäminen. Esimerkiksi yritysesitteiden tulisi kertoa asiakashyödyistä eikä tekniikasta. Menestys perustuu kuitenkin jatkossakin osaamiseen ja nopeaan kykyyn kaupallistaa teknologiaa, Turunen tiivistää.

 
 
”ILMAN TIEDEPUISTOA MEITÄ TUSKIN OLISI”

Näin toteaa Blancco Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Kim Väisänen Tiedepuiston juhlajulkaisussa. Nykyisin Blancco tunnetaan maailman johtavana tiedonhävityksen ammattilaisena, joka työllistää yli 40 henkilöä. Yrityksen liikevaihdosta jo noin 90 prosenttia muodostuu kansainvälisestä kaupasta.

- Olemme kasvaneet ja itsenäistyneet, kuten yrityksen kuuluukin. Nyt on meidän vuoromme auttaa yhteisössä muita, jakaa tarvitseville neuvoja ja kokemuksia, Väisänen toteaa. Juhlaseminaarissa kuullaan Blanccon matkasta kansainväliseksi toimijaksi.

”MAAKUNTA TARVITSEE VAHVAN YRITYSKESKITTYMÄN”

Tiedepuiston perustehtävät, modernien toimitilojen tarjoaminen, maakunnan yritysten liiketoiminnan kehittäminen sekä sillanrakentajana toimiminen yritysten ja organisaatioiden välillä, ovat säilyneet 20 vuoden aikana. Kun vuonna 2000 Tiedepuistolla toimi vielä alle 40 yritystä, nyt niitä on jo sata.

- Hyvät fasiliteetit ja toimiva infra ympärillä ovat etuja, kuten myös hyvät yrityskontaktit. Eri organisaatioiden kehittämishenkilöitä voi tavata helposti kahvikupin ääressä, viisi vuotta Tiedepuistolla toimineen ympäristöbiotekniikan asiantuntijayritys Mzymes Oy:n toimitusjohtaja Jari Rouvinen sanoo.

– Joensuu ja koko maakunta tarvitsee vahvan yrityskeskittymän, joka houkuttelee uutta liiketoimintaa alueelle ja nivoo yritystoimintaa saman katon alle. Tiedepuistolla olemme saaneet yrityksen kasvun myötä helposti lisätilaa, OlapCon Oy:n perustaja Mika Hurskainen kertoo Tiedepuiston juhlajulkaisussa. Kolmen miehen yrityksenä käynnistyneen OlapConin palkkalistoilla on tänä päivänä jo 15 konsulttia.

KAUPUNKILAISET KATTOJEN YLLE

Juhlavuoden kunniaksi Tiedepuiston pääaulaan koottu 20-vuotisesta historiasta kertova valokuvanäyttely on kerännyt jo paljon kävijöitä. Omatoimisten vieraiden lisäksi avajaisviikolla pidettyihin opastettuihin kierroksiin osallistui useita kymmenenhenkisiä ryhmiä. Tiedepuiston virstanpylväitä ja arkea valottavaan näyttelyyn voi tutustua koko syyskuun ajan.

Näyttelyn lisäksi Tiedepuisto kutsuu ihmiset kattojen ylle syyskuun ajan. Yli 30 metrin korkeuteen kohoava näyttävä maamerkki, Tiedepuiston torni, puetaan juhlavalaistukseen ja avataan yleisölle. Kymmenen kerrosta ja 200 porrasta kutsuu kaupunkilaisia ihailemaan maisemia aina lauantaista maanantaihin kello 12-16.00. Juhlaseminaarin kunniaksi torni valaistaan tänään vielä näyttävämmin, kun juurella sijaitsevien valotykkien lisäksi tunnelmaa lisäävät ylhäällä tornissa pyörivät savukoneet.

Lisäksi Joensuun Tiedepuisto on kokoamassa merkkivuotensa kunniaksi verkkosivuilleen materiaalia Tiedepuiston matkasta nykypäivään. Osoitteessa www.carelian.fi voi lukea myös juhlajulkaisun sähköisessä muodossa. Juhlasivut päivittyvät loppuviikosta.

LISÄTIETOJA:

Jari Lauronen
toimitusjohtaja
Joensuun Tiedepuisto Oy
jari.lauronen(at)carelian.fi

Seppo Eskelinen
hallituksen puheenjohtaja
Joensuun Tiedepuisto Oy
seppo.eskelinen(at)jns.fi

(Lähde: Joensuun Tiedepuisto Oy:n tiedote 7.9.2010)
 

Rakennuksen lopullinen käyttöönottolupa saataneen syyskuun aikana, kun paikallinen vesilaitos Vodokanal on hyväksynyt rakennuksen ulkopuoliset vesi- ja viemäriverkostot.

Käyttöönottoluvan saaminen on merkittävä asia, koska sen myötä asiakkaiden kanssa voidaan solmia lopulliset, virallisesti pätevät vuokrasopimukset. Lisäksi Venäjällä yleinen markkinatapa on allekirjoittaa vuokrasopimukset vasta kohteen valmistuttua.

Technopolis Oyj

Keith Silverang
toimitusjohtaja
p. 040 566 7785

(Lähde: Technopolis Oyj:n tiedote 6.9.2010)

Antti Juva on toiminut aiemmin mm. Suomen teknologiakeskusten liiton Tekel ry:n kansallisena koordinaattorina ja liiketoiminnan kehitysjohtajana Tampereen teknologiakeskus Hermiassa ja Hermia Yrityskehitys Oy:ssä. Hän tuntee jo ennestään Uusiutuva metsäteollisuus –osaamisklusterin toimijat ja toiminnan sekä työkalut.

(Lähde: Lappeenranta Innovationin tiedote 2.9.2010)
 
 

- Olemme käyneet alustavia neuvotteluja jo noin 80 prosentista 4-vaiheen vuokrattavista tiloista eli kysyntää löytyy. Osa yrityksistä on uusia asiakkaita, osa jo Tiedepuistolla toimivia, kertoo Joensuun Tiedepuisto Oy:n toimitusjohtaja Jari Lauronen.

Lisätilaa tarvitaan, sillä Joensuun Tiedepuistolla on jo ollut vaikeuksia tarjota kasvutilaa osalle nykyisissä rakennuksissa toimiville yrityksille.

- Asiakasmäärä on kasvanut kohisten. Erityisesti isot yhtenäiset tilat ovat hyvin haluttuja. Tarvitsemme lisää tilakapasiteettia, jotta pystymme vastaamaan kysyntään ja tuomaan näin myös uusia työpaikkoja kaupunkiin, Lauronen sanoo.

Alustavien neuvottelujen mukaan Tiedepuiston 4-vaiheen laajennusosasta tilojen vuokraamista suunnittelevat yritykset toisivat Joensuuhun noin 50-100 uutta työpaikkaa.

 
500 uutta työpistettä

Viisikerroksinen laajennusosa tuo Joensuun Tiedepuistolle uusia yritystiloja yli 5600 neliötä. Työpisteitä on viidessä kerroksessa yhteensä noin 500.

- Vuokratilat ovat tarkoitettu normaaleja toimistotiloja tarvitseville organisaatioille ja yrityksille. Pääosa noin 3-40 hengen toimijoille, mutta pystymme vastaamaan myös suurempaan tilatarpeeseen, Lauronen sanoo.

Toimistotilojen lisäksi laajennusosaan tulee esimerkiksi noin 700 neliön kokous- ja kahvilamaailma ja valopiha. Kaikkiaan 4-vaihe käsittää noin 10 000 kerrosneliömetriä. Tiedepuiston nykyinen rakennuskanta noin 30 000 kerrosneliömetriä. Asemakaavan mukaista rakennusoikeutta on yhteensä 40 000 kerrosneliömetriä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi rahoitusesityksen

4-vaiheen rakentaminen on tarkoitus käynnistää syksyllä 2010 ja työt saatetaan valmiiksi loppuvuoteen 2011. Laajennusosan kokonaiskustannukset ovat 17,1 miljoonaa euroa. Joensuun kaupunginvaltuusto yhtyi eilisessä kokouksessaan maanantaina 30.8.2010 kaupunginhallituksen 16.8.2010 tekemään esitykseen Tiedepuiston uuden laajennuksen rahoittamisesta. Kaupungin oma pääomaehtoinen rahoitus on 6,47 miljoonaa euroa ja omavelkainen takaus enintään 20 vuoden laina-ajalle 7,35 miljoonaa euroa. ELY-keskuksesta on haettu kustannuksiin avustusta 3,28 miljoonaa euroa.

Ympäristön ja käyttäjien ehdoilla

Laajennusosan toteuttamisessa kiinnitetään erityishuomiota energiatehokkuuteen ja elinkaariajatteluun. Rakennustekniikka ja -teknologia sekä käytettävät materiaalit ovat käyttäjä- ja ympäristöystävällisiä. Sisäilman laatukriteereihin panostetaan huomattavasti rakennusvaiheessa sekä laajennusosan valmistumisen jälkeen. Suunnitelmavaiheessa lämmitysjärjestelmäksi on valittu energiaa merkittävästi säästävä matalalämpötilainen säteilylämmitys.

Lisätietoja:
Jari Lauronen
toimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy
puh. 050 572 3733
jari.lauronen@carelian.fi

Janne Mönkkönen
aluepäällikkö, Skanska Talonrakennus Oy
puh. 020 719 5422
janne.monkkonen@skanska.fi

Seppo Eskelinen
hallituksen puheenjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy
puh. 050 441 1005
seppo.eskelinen@jns.fi

Lisätietoja myös www.carelian.fi/uuttatilaa/
 

(Lähde: Joensuun tiedepuisto Oy:n tiedote 1.9.2010)

Wuxista on tulossa valtuuskunta Tampereelle ja Helsinkiin esittelemään Wuxin yhteistyömahdollisuuksia kehittämiskeskuksen ja suomalaisten yritysten välillä. Wuxilla on erityisiä rahoitusmahdollisuuksia ulkomaisille yrityksille kehittää liiketoimintaa Kiinassa. Tilaisuuksiin on mahdollista ilmoittautua ja tulla kuulemaan ja tapaamaan vieraita. Wuxissa järjestetään asiaan liittyvä yhteistyöfoorumi 17.-19.10.2010, jossa suomalaiset yhtiöt tapaavat mahdollisia asiakkaita, rahoittajia, tutkijoita ja muita mahdollisia yhteistyötahoja.

Hermia Yrityskehitys Oy on allekirjoittanut syvempään yhteistyöhön tähtäävän yhteistyösopimuksen Kiinan Wuxin kaupungin edustajien kanssa keväällä 2010. Yhteistyösopimuksen kautta lähdettiin rakentamaan tiiviimpää yhteistyötä mm. teknologioiden siirtämiseksi ja yritysyhteistyön lisäämiseksi molempiin suuntiin. Yhteistyösopimuksen käytännön toteuttajana Wuxin osalta toimii Wuxi Association for Science & Technology (WAST).

(Lähde: Hermia Yrityskehityksen tiedote 27.8.2010)

– Energiajätteen keräys juontaa juurensa 90-luvun alkupuolelle ja Jyväskylään. Eri puolilla maata silloiset energiahyötykäyttöhankkeet kariutuivat, sillä pelättiin päästöjä. Jyväskylä ei jatkanut energiajätteen keräystä eikä hyödyntämistä, mutta Lahden seudulla se otettiin käyttöön, kertoo liiketoimintajohtaja Esa Ekholm Lahden tiede- ja yrityspuistosta. 

– Suunnittelimme toimintaa yhdessä Päijät-Hämeen jätehuolto Oy:n ja Lahti Energia Oy:n kanssa. Suunnittelun seurauksena energiajätteen keräys Päijät-Hämeen alueella aloitettiin vuonna 1998. Samanaikaisesti Lahti Energia päätti rakentaa nykyisen kaasutuslaitoksen Kymijärven voimalaitokseen. Nyt on tullut uusi mahdollisuus ja tarve lisätä merkittävästi tämän lähienergian käyttöä, kun Lahti Energia Oy rakentaa uuden suuren kaasutuslaitoksen parin vuoden sisällä, jatkaa Ekholm.

– Järjestämme yhteistyötahojen kanssa maanantaina 30.8. klo 18 Lahden Seurahuoneella kaikille päijäthämäläisille avoimen keskustelutilaisuuden energiajätteen kierrätyksestä ja hyödyntämisestä, kertoo projektipäällikkö Aleksi Mäkelä Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

Materiaalien käsittelyllä lisää palveluja ja tekniikkaa Päijät-Hämeeseen

Lahden seudulla on jo pitkäaikainen kokemus energiajätteen keräyksen ja hyötykäytön menestyksellisestä järjestämisestä. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n MABU-hanke edesauttaa energiajätteen keräyksen ja hyötykäytön kehittämistä Päijät-Hämeessä sekä mallin markkinointia myös ulkomaille. Muita hankkeen pääteemoja ovat Päijät-Hämeen biomassojen, rakennusjätteiden ja tuhkien käsittelyketjujen sekä toimijoiden selvittäminen ja toimintojen kehittäminen. Valtiovalta on juuri linjannut uudelleen energiapolitiikkaansa ja tulee satsaaman valtavasti lisää resursseja bioenergian hyödyntämiseen. Tavoitteena on luoda perusteita näiden asioiden kehittämiseksi Päijät-Hämeessä.

Hanke toteutetaan yhdessä alueella operoivien sekä tekniikkaa toimittavien yritysten kanssa. Hyödynnämme myös alueen korkeakoulujen ja suunnittelijoiden osaamista lähtötietojen selvittämisessä. Hankkeen tuloksena yritysten on mahdollista löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia Päijät-Hämeessä. Hanketta rahoittaa Päijät-Hämeen liitto, joka on myöntänyt hankkeeseen osarahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kesto on 1.9.2009 - 30.6.2012.

Lisätiedot:
Esa Ekholm, liiketoimintajohtaja
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
puh. 050 326 3337
esa.ekholm(at)lahtisbp.fi

Aleksi Mäkelä, projektipäällikkö
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
puh. 050 326 3337
aleksi.makela(at)lahtisbp.fi

(Lähde: Lahden tiede- ja yrityspuiston tiedote 26.8.2010)

AVOIMET OVET SYYSKUUSSA

* Juhlanäyttelyn avajaiset 1.9.2010 Joensuun Tiedepuisto Oy:n pääaulassa, Länsikatu 15, Joensuu. Juhlanäyttely on avoinna yleisölle koko syyskuun Tiedepuiston aukioloaikoina ma–pe klo 8.00 – 16.00.
* Avajaisviikolla opastetut näyttelyyn tutustumiset seuraavasti: ke 1.9. klo 12.00 ja 14.00, to 2.9. ja pe 3.9. klo 10.00, 12.00 ja 14.00.
* Tiedepuiston torni avoinna yleisölle la 4.9. alkaen koko syyskuun aina lauantaista maanantaihin iltapäivisin klo 12.00 – 16.00.

JUHLASEMINAARI 7.9. (Teknologiateollisuuden ja yritysten kilpailutekijät
puntarissa)

Kaikille avoin juhlaseminaari järjestetään Joensuun Tiedepuiston Louhela –salissa tiistaina 7.9. klo 12.00 – 16.00, Länsikatu 15, Joensuu.
Ilmoittautumisjärjestyksessä 120 ensimmäisenä ilmoittautunutta mahtuu mukaan kuuntelemaan valtakunnallisia ja alueellisia näkökulmia teollisuuden ja yrityselämän ajankohtaisista, kriittisistä menestystekijöistä.
Seminaarin pääpuhuja, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen arvioi tekijöitä, joilla Suomen teknologiateollisuus saadaan nousuun ja lisätään yritysten kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla.

Juhlaseminaarin ohjelma:
http://www.carelian.fi/sitenews/view/-/nid/574/ngid/28

Kutsuvierastilaisuutena 7.9. järjestettävän iltajuhlan juhlapuhujana vierailee kansanedustaja Matti Vanhanen.

Lisätietoja:

Joensuun Tiedepuisto Oy

Jari Lauronen, toimitusjohtaja   
jari.lauronen@carelian.fi       

Seppo Eskelinen, hallituksen puheenjohtaja       
seppo.eskelinen@jns.fi

KTM  Risto Koivisto on nimitetty yrityskehitysasiantuntijaksi Kuopio Innovation Oy:n yrityshautomopalveluihin. Hänen tehtäviinsä kuuluvat alkuvaiheen teknologia- ja osaamisintensiivisten yritysten ohjaus ja konsultointi ja yrityksille suunnattujen palvelujen kehitystehtävät.  Hän on aikaisemmin toiminut useissa yrityksissä kansainvälisen liiketoiminnan ja liikkeenjohdon tehtävissä, viimeksi Bauer Solutions Oy:n vientipäällikkönä.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Heikki Nuutinen
Kuopio Innovation Oy
puh. 044 718 2811
heikki.nuutinen(at)kuopioinnovation.fi

(Lähde: Kuopio Innovation Oy:n tiedote 19.8.2010)

Technopolis Oyj:n organisaatiota muutetaan 1.10.2010 alkaen.

Marko Järvisen vastuulle siirtyy Suomen tulosyksikön johtaminen. Hän vastaa kotimaan operatiivisista toiminnoista sekä koko konsernin myynti- ja markkinointitoiminnoista. Johtoryhmän uusina jäseninä aloittavat Jukka Rauhala, joka ottaa vastuulleen pääkaupunkiseudun tulosyksikön johtamisen ja jatkaa kehityspalveluiden johtajana, sekä Kari Kokkonen, joka johtaa konsernin kiinteistötoimintoja sekä kehittää kiinteistö- ja palvelualustaa. Myyntijohtaja Seppo Selmgren ei ole enää yhtiön palveluksessa eikä ole enää johtoryhmän jäsen.

Muutosten jälkeen Technopoliksen johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Keith Silverang, talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Reijo Tauriainen, Suomen tulosyksikön johtaja Marko Järvinen, yrityspalveluista vastaava johtaja Satu Eskelinen, kehityspalveluista vastaava johtaja Jukka Rauhala ja kiinteistötoiminnoista vastaava johtaja Kari Kokkonen.

Technopolis Oyj

Keith Silverang
Toimitusjohtaja
p. 040 566 7785

(Lähde: Technopolis Oyj:n tiedote 18.8.2010)

Rakenteilla oleva ja lokakuun alussa valmistuva 2A-vaihe koostuu toimisto- ja paikoitustalosta ja sen kokonaislaajuus on 13.400 m2. Nyt alkava 2B-vaiheen pysäköintitalon laajuus on 5.100m2, 184 uutta pysäköintipaikkaa ja sen kustannusarvio on noin 2,2 miljoonaa euroa.

”Technopoliksella on tarkoitus rakentaa Viestikadulle kaiken kaikkiaan 60.000 m2 käsittävä kiinteistökokonaisuus, jossa tulee työskentelemään noin 1.800 ihmistä. Tästä kokonaistavoitteesta on valmiina vuoden lopussa n. 35 %. Alueen erinomainen sijainti keskeisellä paikalla Kuopion Tiedepuistossa, tilojen hyvä kysyntä ja kasvuhakuiset asiakasyritykset antavat hyvät laajennusmahdollisuudet Technopolikselle Kuopiossa. Viestikadun ja jo valmiin Microkadun kiinteistökokonaisuuden läheisyys antaa myös synergiaetuja niin meille kuin asiakkaillemmekin”, Kuopion johtaja Hannu Eronen sanoo.

Technopoliksella on Kuopiossa yli 150 asiakasyritystä. Tämän laajennuksen myötä Technopoliksen omistamien tilojen kokonaislaajuus Kuopiossa nousee 135.000 brutto-m2.

Technopolis Oyj

Keith Silverang
toimitusjohtaja
p. 040 566 7785

Hannu Eronen
Technopolis Kuopion johtaja
p. 040 754 0576

(Lähde: Technopolis Oyj:n tiedote 18.8.2010)

Miktech Oy:n toimitusjohtaja Vesa Sorasahi on siirtynyt Savo-Solar Oy:n palvelukseen 01.07.2010 alkaen. Miktech Oy:n vt. toimitusjohtajana toimii kehitysjohtaja Juha Ropponen.
Savo-Solar Oy on uusi, innovatiivinen aurinkoenergian hyödyntämiseen keskittyvä mikkeliläisyritys.

Lisätiedot:

Miktech Oy
vt. toimitusjohtaja Juha Ropponen
p. 050 345 4311
juha.ropponen(at)miktech.fi

Savo-Solar Oy
toimitusjohtaja Vesa Sorasahi
p. 040 848 7875
vesa.sorasahi(at)savo-solar.fi

(Lähde: Miktech Oy:n tiedote 17.8.2010)

Ympäristötehokkuudesta on tullut yksi merkittävimmistä kilpailukyvyn edistämiseen vaikuttavista tekijöistä. Yritysten asiakkaat tekevät ostopäätöksensä entistä enemmän sen mukaan, mikä on yrityksen ja sen tuotteiden ympäristövaikutus, ja mitä toimenpiteitä yritys tekee parantaakseen ympäristötehokkuuttaan.

– Ympäristötehokkuus tarkoittaa yrityksille konkreettisesti sitä, että tavarat ja palvelut tuotetaan pienemmillä energia- ja materiaalipanoksilla kuin aikaisemmin, ja tuotteet tehdään nykyistä pitkäikäisemmiksi tai tehokkaammin kierrätettäviksi. Siten materiaali- ja energiapanosten käytön hyötysuhde paranee, mikä tuo pysyvää kilpailuetua ja sitä kautta edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle, kertoo kehittämispäällikkö Jyrki Rautkivi Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

Tieto- ja viestintäteknisillä ratkaisuilla potkua ympäristötehokkuuteen

Myös tieto- ja viestintäteknisillä ratkaisuilla voidaan parantaa yrityksen ympäristö- ja kustannustehokkuutta.

– Kartoitamme ympäristöanalyyseja pk-yrityksille tarjoavat asiantuntijayritykset Päijät-Hämeen alueella.  Toisaalta selvitämme myös ICT-yritysten valmiutta tarjota ympäristötehokkuutta parantavia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja. Samoin kartoitamme paikallisten pk-yritysten halukkuutta ja valmiutta ottaa käyttöön näitä sähköisiä sovelluksia. Ympäristötehokkuuden lisääminen luo mahdollisuuksia uusien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen toteuttamiseksi erityisesti teollisuudelle ja palvelusektorille sekä edesauttaa uuden palveluliiketoiminnan syntymistä, jatkaa Rautkivi.

Tieto- ja viestintätekniikka ympäristötehokkuusperusteisen kilpailukyvyn edistäjänä -esiselvityshanketta rahoittaa Päijät-Hämeen liitto, joka on myöntänyt hankkeeseen osarahoituksen Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätiedot:
Jyrki Rautkivi
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
ICT-palvelut, kehittämispäällikkö
puh. 050 346 8927
jyrki.rautkivi(at)lahtisbp.fi

(Lähde: Lahden tiede- ja yrityspuiston tiedote 12.8.2010)

Projektin tavoitteena on luoda toimiva keruu ja kaupallistamisjärjestelmä venäläisille innovaatioille, tarjota venäläisille innovaattoreille uusia mahdollisuuksia ideoidensa/keksintöjensä kaupalliseen soveltamiseen sekä suomalaisille organisaatioille venäläisiin innovaatioihin pohjautuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.  Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä FinNode Russia verkoston kanssa ja projektin keskeisiä yhteistyökumppaneita Suomessa ovat Työ- ja elinkeinoministeriö, VTT, Tekes ja Osaamiskeskusverkosto.

Projektin johtajana toimii Pietarin Innovaatiokeskuksessa työskentelevä Tomas Korpelainen ja projektikoordinaattorina Lappeenrannassa 10.8. alkaen Panu Fabritius.

Lisätietoja:
Projektijohtaja Tomas Korpelainen
Puh. 050 412 2835,  +79216304358
tomas.korpelainen(at)lprinno.fi

 
(Lähde: Lappeenranta Innovationin tiedote 9.8.2010)

Technopolis Online on tänään julkaissut raportin suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan tilasta vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Raportin mukaan 28 suomalaiseen yritykseen sijoitettiin 49,5 miljoonaa euroa riskirahaa. Verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen vuosipuoliskoon, sijoitusten kokonaisarvo laski 4,9 miljoonalla eurolla.

Muita keskeisiä havaintoja:
- Pääomasijoitusmarkkinan ongelmat Suomessa ovat myöhäisen vaiheen sijoitusten vähyydessä ja exit-markkinan heikkoudessa. Alkuvaiheen rahoitusta on riittävästi tarjolla.
- 71 % pääomasta sijoitettiin ensimmäisten rahoituskierrosten yhteydessä
- Toisen kierroksen sijoitusten pääoman osuus laski 53 %:sta 18 %:iin
- Markkinassa ei tapahtunut yhtään myöhempien kierrosten sijoitusta
- Ei megaluokan sijoituskierroksia (>20MEUR)
- Pääkaupunkiseudun yrityksiin sijoitettiin 64 % kaikista sijoituksista, sekä 69 % pääomasta
- Software-toimialan yritykset keräsivät eniten pääomasijoituksia, keräten vuoden ensimmäisellä puoliskolla 9 pääomasijoitusta, joiden kokonaisarvo oli 7,2 miljoonaa euroa. Kuitenkin sekä life science- että mobiiliyritykset keräsivät merkittävästi enemmän pääomaa, vaikka sijoituksia yrityksiin tulikin lukumäärällisesti vähemmän.
- Kansainvälisten pääomasijoittajien vähäinen osuus korkean teknologian yritysten rahoittamisessa on hälyttävää.
- Kotimaisten pääomasijoittajien sijoitusten arvo kasvoi 15 % verrattuna vuodentakaiseen
- Kansainvälisten pääomasijoittajien Suomeen sijoittamien sijoitusten kokonaisarvo putosi peräti 35 % vuoden takaisesta.
- Julki tulleiden sijoitusten perusteella, yhä harvempi bisnesenkeli osallistui rahoituskierroksiin, sijoittajien määrän pudotessa jopa 60 %. Bisnesenkeleiden sijoitusten kokonaisarvo samalla ajanjaksolla putosi vain 28 %.

Positiivista:
- Kansallisten sijoittajien aktivoituminen ja kierrosten keskimääräisen koon kasvaminen
- Pääkaupunkiseudun yritysten houkuttelevuus, sekä kansallisille että kansainvälisille sijoituksille pysyi hyvänä
- Tilastojen valossa näyttää siltä, että aikaisen vaiheen rahoitusta on riittävästi tarjolla. Etenkin Veraventuren rooli kehityksessä on ollut tärkeä.
- Suomessa on tarjolla mahtava hankevirta. Juuri nyt maassamme perustetaan paljon uusia kasvuyrityksiä, samanaikaisesti kun jo varttuneemmat yritykset ovat alkaneet saamaan paljon huomiota ja menestystä kansainvälisesti (Rovio, Aava mobile jne.).

Huolenaiheet:
- Myöhemmän vaiheen sijoitusten puuttuminen – huolena on, että myöhäisen vaiheen ongelmat leviävät myös alkuvaiheen rahoitukseen. Jos exit-markkinan heikko tilanne pitkittyy, tulee uusien rahastojen perustamisesta entistäkin vaikeampaa.
- Venture Capital-rahastojen varainhankinnan ongelmat - viimeaikaiset huonot tuotot ovat saaneet rahastosijoittajat varpailleen
- Vaikka alkuvaiheen yritysten rahoitus on toiminut tilastojen valossa kiitettävästi, on mahdollista, että sijoittajien pienet piirit ja vähäinen kansainvälinen kilpailu parhaista sijoituksista on huonontanut yrittäjän asemaa neuvottelupöydässä.

Technopoliksen kehityspalveluiden johtaja, Jukka Rauhala, kommentoi: ”Korkean teknologian pääomasijoitusten määrä Suomessa laski 10 %, sijoitusten kokonaisarvon laskiessa 20 % vuoden ensimmäisellä puoliskolla, verrattaessa lukua viime vuoden vastaavaan. Pääosin lasku johtui siitä, että kansainväliset sijoittajat sijoittivat Suomeen 35 % vähemmän pääomaa kuin vuosi sitten. Muutamat sijoituskierrokset, kuten Footbalancen saama 7 miljoonan euron rahoitus, sekä Oncos Therapeuticsin saama 4 miljoonan euron rahoitus, kuitenkin osoittavat että myös suomalaiset yritykset voivat saada merkittäviä pääomasijoituksia kansainvälistymisensä tueksi jo varhaisessa vaiheessa. Juuri nyt Suomi tarvitsee rohkaisevia esimerkkejä – menestystarinoita – joiden avulla markkina herättää yhä enemmän kiinnostusta niin kansallisella, kuin myös kansainvälisellä tasolla. Asioiden todellinen tila on myönnettävä ja niiden eteen on yksinkertaisesti tehtävä enemmän töitä tulevaisuudessa. Toivottavasti näistä kahdesta yrityksestä on kasvamassa rohkaisevia esimerkkejä, joita markkina juuri nyt kipeästi tarvitsee.”

Neljännesraportin luvut perustuvat Technopolis Online palvelusta saatuun tietoon. Koko raportti löytyy osoitteesta www.technopolisonline.com

Artur Surov
Projektipäällikkö
Technopolis Kehityspalvelut
+358 41 501 0732
artur.surov(at)technopolis.fi

(Lähde: Technopolis Oyj:n tiedote 3.8.2010)

– Tehty omistusjärjestely vahvistaa Lahden asemaa metropolialueen toimijana. Strategisen yhteistyön tiivistäminen on vahva avaus kohti hallitusohjelmassa mainittua kansallista tavoitetta ympäristöliiketoiminnan kaupallistamisesta ja kansainvälistämisestä, kertoo osakekaupan taustoista Lahden tiede- ja yrityspuiston toimitusjohtaja Lauri Ylöstalo.

– Yhteistyön laajentaminen merkitsee synergiaetuja sekä Lahden että Helsingin näkökulmasta: Lahdessa on Pohjoismaiden suurin ympäristöliiketoiminnan keskittymä, kova asiantuntijajoukko sekä tiiviit yhteydet cleantech-alan kärkiyrityksiin ja kansainvälisiin markkinoihin. Helsingin tiedepuisto puolestaan tarjoaa saumattoman yhteyden Suomen johtavaan ympäristötutkimuskokonaisuuteen Helsingin yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön kautta, Ylöstalo jatkaa.

Alkuvaiheessa tiedepuistojen yhteistyön teemat liittyvät mm. innovaatio- ja tutkimuslähtöisten uusien cleantech-ratkaisuiden ja yritysaihioiden kartoitukseen ja ympäristötutkimusta tukevan tutkimus- ja laboratorioympäristön sekä toimitilapalvelujen kehittämiseen.

Sitra kehitti Suomessa 1990-luvulta lähtien kattavaa teknologian kaupallistamisverkostoa ja oli pitkään mukana kehittämässä myös Helsinki Business and Science Parkia.

– Sitran tehtävä on kehittää uutta, ja kun löysimme omistamillemme Helsinki Business and Science Parkin osakkeille hyvän strategisen ostajan, niin oli meidän aika luopua.  Uskon, että tämä järjestely antaa uusia mahdollisuuksia sekä Helsinki Business and Science Parkille että myös Lahden tiede- ja yrityspuistolle osana Metropolialueen kehittämistä, toteaa johtaja Anu Nokso-Koivisto Sitrasta.

Helsingin elinkeinojohtaja ja Helsingin tiedepuiston hallituksen puheenjohtajan Eero Holstilan mukaan Lahden tiede- ja yrityspuiston ja Helsingin tiedepuiston tiivistyvä yhteistyö on johdonmukainen askel metropolialueen voimien kokoamisessa. 

– Meillä on jo erinomaisia kokemuksia Lahden dynaamisesta panoksesta maailman designpääkaupunkivuoden valmistelussa ja nyt tämä yhteistyö saa jatkoa, toteaa Holstila.

– Lahden tiede- ja yrityspuiston kasvuyrityspalvelu on osoittautunut varsin toimivaksi, joten uskon Helsingin tiedepuiston saavan yhteistyöstä uutta virtaa yliopistolähtöisten yritysten kehittämiseen. Vastaavasti Helsingin tiedepuiston laajat yhteydet Helsingin yliopiston kampusten huippuosaamiseen avaa epäilemättä Lahdelle uusia mahdollisuuksia, Holstila jatkaa.

Lahden tiede- ja yrityspuisto on Pohjoismaiden suurin ympäristöliiketoiminnan ja -tutkimuksen keskittymä. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy on maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston vetäjä ja Suomen ympäristöteknologian osaamisklusterin koordinaattori (OSKE).

Helsingin tiedepuisto eli Helsinki Business and Science Park Oy toimii bioteknologian, lääkekehityksen ja diagnostiikan sekä elintarvike- ja ympäristöteknologian aloilla. Helsingin tiedepuisto auttaa akateemisesta tutkimuksesta syntyvien innovaatioiden kaupallistamisessa hautomotoiminnan avulla sekä edistämällä uusien startup-yritysten syntyä.  Helsingin tiedepuiston toiminta on keskittynyt Helsingin yliopiston bio- ja lääketieteen kampusalueille, Viikin biotieteiden kampukselle sekä Meilahden lääketieteelliselle kampukselle. Helsingin tiedepuiston omistus jakautuu seuraavasti: Suomen valtio (29 %), Helsingin kaupunki (29 %), Helsingin yliopisto (14 %), Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (14 %) ja teollisuusliitot (14 %). Lisätiedot: www.hbsp.net

Lauri Ylöstalo, toimitusjohtaja
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
puh. 0400 708 719
lauri.ylostalo@lahtisbp.fi
www.lahtisbp.fi

Jaakko Helenius, toimitusjohtaja
Helsinki Business and Science Park Oy Ltd
puh. 0500 498 020
jaakko.helenius@hbsp.net
www.hbsp.net

Toteutettaviksi valikoituivat seuraavat innovaatiot:

-        Emfit Oy ja Tunstall Oy: vuode- ja mattoanturit integroituna hoitajakutsujärjestelmään
-        Globe Hope Oy: kierrätysmateriaaleista valmistettu verhomallisto ja kahvion tarjottimet
-        Audio Riders Oy: aktiivista ryhmätoimintaa tukeva järjestelmä Sävelsirkku
-        Millidyne Oy: saniteettitilojen antibakteeriset pinnoitteet
-        Deltabit Oy: biometriseen tunnistukseen perustuva avaimeton talo -konsepti
-        Panphonics Oy: kohdennetut äänentoistoratkaisut

Näiden innovaatioiden lisäksi Helsingin kaupungin sosiaaliviraston innovaatiorahasto on rahoittanut innovaatioiden tietoteknistä sovittamista Kontulan ja kaupungin järjestelmiin, ja Culminatum Innovationin työtä innovaatiohankinnoissa avustamisessa. Lisäksi langaton lähiverkko, jota innovaatiot hyödyntävät, on hankittu innovaatiorahaston tukemana.

Innovaatioista on nyt julkaistu kaikki ratkaisut esittelevä case file –tyyppinen yhteisesite, sekä suomeksi että englanniksi (ks. liitteet)

(Lähde: Culminatum Innovation Oy Ltd:n tiedote 6.7.2010)

Rahoituksen myötä Tassu ESP saa myös Tekesin huomattavan tuotekehityslainan, mikä varmistaa toiminnan käynnistämisen. Lisäksi paikallinen ELY on myöntänyt tukea yrityksen liikkeellelähtöön.
- Rahoituksen turvin käynnistämme välittömästi rekrytoinnin ja tuotannon, toteaa yrityksen tuotepäällikkö Seppo Paavilainen.
- On hienoa, että Veraventure teki sijoituksen alkavaan yritykseen. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kun idea on hyvä ja taustalla hyvä tiimi. Tämä on merkittävää myös yleisesti nuorille hautomoyrityksille, toteaa yrityshautomopäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin Miktech Oy:n yrityshautomosta.

Tassu ESP tarjoaa teollisuudelle ja pienpolttoon tehokasta hiukkassuodatinta kilpailukykyiseen hintaan.
- Perinteiset suodattimet ovat isoja ja vievät paljon tilaa ja ovat kalliita. Meidän kehittämämme teknologia perustuu diffuusiovarautumiseen, jolla saavutetaan erinomainen; etenkin terveydelle vaarallisten pienhiukkasten varautumistehokkuus.
Käytännössä hiukkaset varataan ja kerätään modulaarisin varaaja- ja kerääjäyksiköin, joita voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan, Paavilainen selvittää.
Yksiköiden rakenne on yksinkertainen, sen toiminta on varmaa hankalissakin olosuhteissa ja tuotantokustannukset ovat kohtuulliset.

Uuden sähkösuodinteknologian komponentit tullaan Paavilaisen mukaan valmistamaan ja kokoamaan alihankintatyönä Mikkelin seudun konepajoissa. Tänä vuonna yritys työllistää kaksi henkilöä, ensi vuonna henkilömäärä tuplaantuu. Liikevaihtoennuste tulevalle vuodelle on noin 500 000 euroa.
- Asiakkaitamme ensivaiheessa ovat lasiteollisuus ja lasivillatehtaat, metallivalimot ja dieselvoimalat ja myöhemmin tullaan keskittymään suuren volyymin potentiaaliin; puun pienpolttoon. Aluksi suuntaamme kotimarkkinoille, mutta nopean aikavälin tähtäimen tavoitteena ovat kansainväliset markkinat, Paavilainen mainitsee.

Lisätietoja:
Miktech Oy
yrityshautomopäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin
puh. 0440 361 615
marjo.niittuaho-nastolin@miktech.fi

Tassu ESP Oy
tuotepäällikkö Seppo Paavilainen
puh. 0400 254 267
seppo.paavilainen@tassuesp.fi

Veraventure Oy on pääomasijoitusyhtiö, johon on keskitetty yritystoiminnan aikaisen vaiheen julkinen pääomasijoitustoiminta. Yhtiö hallinnoi Aloitusrahasto Vera Oy:n suoria sijoituksia aikaisen vaiheen innovatiivisiin yrityksiin. Veraventuren tehtävänä on myös kehittää alueellista pääomasijoitustoimintaa. Lisäksi yhtiö hallinnoi bisnesenkeleille suunnattua palvelukonseptia, jonka tavoitteena on yksityisen pääoman ja osaamisen saaminen yritysten alkuvaiheeseen. Veraventure on osa Finnvera -konsernia.
www.veraventure.fi

Miktech Oy edistää tutkimustoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä keskittyen uuden teknologian
synnyttämiseen ja käyttöönottoon, innovaatiotoiminnan aktivointiin sekä teknologiayhtiöiden liiketoiminnan kehittämiseen. Osa Mikkeli -kaupunkikonsernia, Miset Oy:n tytäryhtiö. www.miktech.fi

Tassu ESP Oy on aloittava teknologiayritys, jonka tehtävänä on toimittaa lasi-, keramiikka-, valimo- ja muulle haitallisia pienhiukkasia tuottavalle teollisuudelle sekä puun pienpolttoon tehokasta savukaasujen puhdistusteknologiaa. www.tassuesp.fi

Kolme kuukautta kestäneessä älylääkedosettien pilotoinnissa oli mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin asiakkaita sekä kotihoidosta että palveluasumisen piiristä. Asiakkaat olivat eritasoisista muistihäiriöistä kärsiviä vanhuksia ja heillä kaikilla oli monilääkitys, jopa 10 päivittäistä lääkettä. Tällaisten lääkemäärien oikeaoppinen, reseptien mukainen syöminen on vaativaa kenelle tahansa, saati muistihäiriöistä kärsivälle ikäihmiselle. Asiakkaiden lääkejakelu vaatii normaalisti hoitajilta jatkuvia kotikäyntejä ja hidasta, käsin tapahtuvaa lääkkeiden jakelua.

Nyt testattavana oli dosetti, joka mahdollistaa asiakkaan omatoimisemman suoriutumisen lääkkeenotosta muistutustoiminnon ja lääkkeenoton oikea-aikaisuuden seurannan avulla. Kyseinen dosetti mahdollistaa pillereiden lisäksi myös nestemäisten lääkkeiden annosjakelun. Kokeilun aikana lääkedosettiin pakattiin apteekissa viikon lääkkeet valmiiksi annoskuppeihin, joista asiakas pystyi itse ottamaan lääkeannoksensa.

Pakkaukseen upotettuun mikrosiruun tallentui tieto lääkkeenotosta, minkä jälkeen hoitaja pystyi käyntinsä yhteydessä lukemaan tiedon kännykällä ja kännykkä lähetti sen automaattisesti palvelimelle. Siellä tieto oli hoidosta vastaavan tahon käytettävissä lääkkeenoton oikea-aikaisuuden seurantaa varten. Puolivälissä pilotointia otettiin käyttöön myös pakkaukseen ohjelmoitava muistutustoiminto, joka hälytti merkiksi siitä, että oli aika ottaa lääkkeet. Tämä Stora Enson Oyj:n, terveydenhuollon ohjelmistotoimittaja Medixine Oy:n ja brittiläisen dosettivalmistaja Protomed Ltd:n yhteistyössä syntynyt älylääkedosetti sai maailman ensi-iltansa Lappeenrannassa.

Pilotoinnin aikana Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijat keräsivät tietoa asiakkaiden ja hoitohenkilökunnan kokemuksista sekä hoitajien ja apteekin henkilökunnan työajankäytöstä. Myös kustannustehokkuudesta tehtiin laskelmia. Älylääkedoseteista nähtiin pilotoinnin kokemusten perusteella olevan enemmän hyötyä kotihoidon puolella kuin palvelutaloissa.

Lääkkeenoton seurannan ja muistutuksen toiminnallisuuden ansiosta on mahdollista vähentää pelkästään lääkehoitoon liittyviä kotihoidon asiakaskäyntejä ja vapauttaa resursseja muuhun käyttöön.

Pilotoinnin avulla kerättyjen kokemusten pohjalta on tarkoitus kehittää dosettia edelleen, tehostaa vanhusten lääkejakelun toimintamallia sekä parantaa asiakkaiden hoitovastetta ja lääkkeenoton seurantaa. Uusien ratkaisujen hyödyntäminen on nykytilanteessa välttämättömyys, mutta älykkäät lääkeannostelijat ovat vain osa kokonaisratkaisua. Lukuisia teknisiä erillisratkaisuja on jo kehitetty lääkejakeluun ja kotona asumisen tukeen, mutta näyttää siltä, että suurimmat hyödyt sekä asiakkaan että yhteiskunnan näkökulmasta ovat saavutettavissa, kun teknologian lisäksi muutetaan toimintamalleja ja työn organisointia. Esimerkiksi jo olemassa olevat koneellisen annosjakelun ratkaisut voitaisiin yhdistää älykkäisiin annosjakelupakkauksiin, jolloin älylääkedosettien pakkaaminen tapahtuisi annostelijarobotiikan avulla. Tarvitaan myös koko lääkejakeluketjun kattava tietojärjestelmä, jonka tulee olla yhteensopiva tulevan eReseptijärjestelmän kanssa. Lääkehuoltoa tukevat ratkaisut pitäisi myös pystyä yhdistämään muiden kotona asumista tukevien teknologisten ratkaisujen, kuten etädiagnostiikan ja kodin turvatekniikan, kanssa samaan käyttöliittymään.

Osaamisensa Lappeenranta Innovation Oy:n koordinoimaan ja Euroopan aluekehitysrahaston sekä Etelä-Karjalan maakuntaliiton tukemaan älykkään lääkedosetin pilotointiin tarjosivat StoraEnso Oyj, Protomed Ltd, Medixine Oy, Lappeenrannan II Uusi Apteekki, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

Lisätietoja:

Markku Mäki-Hokkonen
projektipäällikkö
Lappeenranta Innovation Oy
p. 040 569 5515

Raili Paajanen
Kotihoidon päällikkö
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
p. 040 867 5332

Juha Maijala
Intelligent Applications
Packaging Solutions
Stora Enso Packaging
p. 050 530 8188