13.–15.6.2012 Lappeenrannassa järjestettävien tapahtumien, EU–Venäjä-innovaatiofoorumin ja EBN-kongressin, pääpuhujat on julkistettu.

Foorumin avauspäivänä keskiviikkona 13.6. puhujina ovat muun muassa fysiikan Nobel-palkinnon voittaja Zhores Alferov, Tatarstanin presidentti Rustan Minnikhanov, elinkeinoministeri Jyri Häkämies, Suomen Akatemian entinen pääjohtaja Markku Mattila ja US Market Access Centerin johtaja Chris Burry, jonka johtama organisaatio auttaa ulkomaalaisyrityksiä sijoittautumaan USA:n Piilaaksoon. Tutkimusyhteistyöhön, energia-alaan ja yrityskehitykseen keskittyvässä päivässä kuullaan myös muun muassa portugalilaisia, saksalaisia ja venäläisiä innovaatioiden ja yrityskehityksen asiantuntijoita.

Torstain 14.6.2012 teemoja ovat logistiikka, ympäristöteknologia ja nanoteknologia. Yritysten kansainvälistymistä käsitellään mentoroinnin, uusille markkinoille sijoittumisen helpottamisen, suuryritysten avointen innovaatioiden ja rahoituksen näkökulmista. Noin 100 puhujan joukosta voi löytää esimerkiksi Pekka Viljakaisen, joka toimii neuvonantajana Skolkova-säätiössä, venäläisessä teknologiayritysten kaupungissa, Gilles Bouchardin Harvard Business Angelseista, Angry Birdsin kehittäneen Rovio Entertainment Oy:n Harri Koposen, Venäjän opetusministeriön kansainvälisen integraation johtajan Igor Prochenkon, Euroopan komission yrittäjyyttä ja pk-yrityksiä koskevien linjausten neuvonantajan Christian Weinbergerin ja Franz Salzgeberin, Euroopan avaruusjärjestön teknologiansiirto-ohjelman johtajan. Torstaina on myös Money Talks -tapahtuma, jossa yrittäjät tapaavat toisiaan ja rahoittajia.

Perjantaina 15.6.2012 keskustellaan kaupunkien ympäristöhaasteista ja suuryritysten venture-toiminnasta sekä jaetaan palkinnot parhaalle kansainväliselle yrityshautomolle ja nuorelle liiketoimintaidealle.

Torstaina esiintyvä Pekka Viljakainen näkee kansainvälisen yhteistyön tärkeänä maailmantaloudenkin kannalta.

”Maailmantalous on muuttunut niin, että kilpailussa vastakkain eivät ole Euroopan eri maat vaan kysymys on siitä, pärjääkö Eurooppa Aasialle tai Etelä-Amerikalle. Lähivuosina on avautunut paljon uusia mahdollisuuksia yhteistyölle Venäjän ja muun Euroopan välillä ja tämä kehitys jatkuu edelleen”, Pekka Viljakainen sanoo.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tekniikkaa opiskellut Viljakainen kertoo, että pk-yritykset ovat keskeisessä asemassa maailmantalouden muutoksessa.

”Kansainvälinen liiketoiminta ei ole vain suuryritysten etuoikeus. Pk-yritykset ovat usein nopeampia ja asiakaslähtöisempiä tekijöitä. Kyse on ennen kaikkea rohkeudesta, sillä rahoitusta on saatavilla. Kannattaa tulla foorumiin kuulemaan, millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi Venäjän erityisohjelmat tarjoavat”, Viljakainen toteaa.

Mukana tapahtumassa on maineikkaiden kansainvälisten yritysten edustajia, jotka kertovat käytännön kokemuksia kansainvälistymisestään, alojensa huippututkijoita, jotka kertovat uusimmista innovaatioista, sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita, jotka keskustelevat siitä, miten yritysten kehitystä ja kansainvälistymistä voidaan tukea. Tarkka ohjelma löytyy tapahtuman www-sivuilta osoitteesta www.eurussiainnoforum.com, jossa voi myös ilmoittautua tapahtumaan.

EU–Venäjä-innovaatiofoorumi ja EBN-kongressi järjestetään Lappeenrannassa 13.–15.6.2012. Tapahtumissa tuetaan EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä konkreettisin keinoin: tarjoamalla tietoa ja kontakteja. Tapahtuman teemoina ovat tänä vuonna energia ja ympäristö, logistiikka ja liikkuvuus sekä yritysten verkottuminen. Tapahtumat järjestävät Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja European BIC Network.

Yixingin teollisuuspuiston johtaja Zhu Xu Feng avasi 11. toukokuuta Lahden tiede- ja yrityspuiston yhteyteen perustetun teollisuuspuiston edustuston, Yixing European Representative Officen. Lahden tiede- ja yrityspuiston ja Itä-Kiinassa Shanghain lähistöllä Wuxissa sijaitsevan Yixingin-teollisuuspuiston puolitoistavuotta kestänyt yhteistyö saavutti näin uuden merkkipaalun.  Teollisuuspuiston sijoittuminen Lahteen on osa Lahden ja Wuxin välistä yhteistyötä.

Nyt avattu edustusto kartoittaa suomalaista ympäristöalan osaamista ja auttaa kotimaisia cleantech-yrityksiä ja -klusteria saamaan jalansijaa Kiinassa.  ”Kiinalaisten edustuston ansiosta saamme cleantech-yrityksillemme räätälöidyn vientikanavan ja ensikäden markkinatietoa Kiinan tarpeista”, toteaa ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkinoja Lahden tiede- ja yrityspuistosta.

10 000 asukkaan cleantech-näyteikkuna

”Yixingin teollisuuspuistolla on keskeinen asema ympäristöasioiden toimeenpanossa Kiinassa. Puisto toimii nimittäin suoraan Kiinan keskushallinnon alaisena sekä tiede- ja teknologiaministeriön ja ympäristöministeriön ohjauksessa”, kertoo johtaja Zhu Xu Feng.

Alue on jo nyt cleantech-alan uusimpien teknologioiden ikkuna. Siellä toimii yli 2 000 kiinalaista ja kansainvälistä ympäristöalan tutkimusta ja kehitystä harjoittavaa yritystä ja rahastoa. Ne vauhdittavat Kiinaan asettautuvien yritysten kasvua.

Zhu Xu Fengin mukaan Yixingin teollisuuspuistosta rakennetaan vähintään 10 000 asukkaan mallikaupunkia.  ”Tehtävämme on rakentaa moderni, uusimpia ympäristöteknologioita hyödyntävä näyteikkuna. Lahtelaisyritysten teknologiaratkaisut etenkin uusien energiamuotojen, aurinkoenergian hyödyntämisen sekä jäte- ja kierrätysratkaisujen osalta kiinnostavat meitä erityisesti”, toteaa Zhu Xu Feng ja jatkaa: ”Meille esittäytyi tänään useita mielenkiintoisia yrityksiä. Jatkamme varmasti keskusteluja esimerkiksi Oilonin hybridienergiaratkaisuista.”

Kiinan uusien kaupunkien suunnittelua ohjaa cleantech-kärki

Zhu Xe Fengin mukaan Kiinassa on rakenteilla useita satoja uusia kaupunkeja, joissa hyödynnetään viimeisimpiä ympäristöteknologisia innovaatioita.

”Yhteistyömme etuna on pitkään rakennetut välit Lahden tiede- ja yrityspuiston kanssa. Voimme luottaa siihen, että sen piirissä toimivat yritykset ovat yhteistyön arvoisia. Pääsemme kiinni käytännön liiketoimintaan tavallista nopeammin”, kertoo Zhu Xu Feng.

Yixing European Representative Office työllistää aluksi yhden työntekijän. Hui He keskittyy löytämään yhteistyömahdollisuuksia etenkin suomalaisille ja lahtelaisille osaajille, myöhemmin mahdollisesti muille pohjoismaalaisille ympäristöalan yrityksille.

”Toimiva yhteistyö on ennen kaikkea onnistunutta kommunikointia. Sen avulla rakennetaan luottamus”, Zhu Xe Feng sanoo.

Lisätiedot:

Mika Sulkinoja, ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtaja, Lahden tiede- ja yrityspuisto
+358 50 357 1723
mika.sulkinoja@lahtisbp.fi

Kuvapyynnöt:

Sauli Zukale, viestintäpäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto
+358 400 888 205
sauli.zukale@lahtisbp.fi

Ympäristöteknologiaklusteri lyhyesti

Ympäristöteknologiaklusteri toimii yhteistyöverkostona, jossa on mukana neljä ympäristöteknologiaan erikoistunutta osaamiskeskusta: Kuopio, Lahti, Oulu ja Uusimaa. Osaamiskeskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään, myös alueidensa yritysten sekä korkeakoulu- ja tiedemaailman kanssa.  Klusterin toiminta kattaa noin 60 prosenttia koko maan ympäristöliiketoiminnasta ja 80 prosenttia alan tutkimuksesta. Cleantech-klusterin kautta pystyy tavoittamaan yli 300 suomalaista ympäristöalan yritystä. Osaamisklusteri ja -keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE). Lisätietoa www.oske.net

Lahden tiede- ja yrityspuisto lyhyesti

Lahden tiede- ja yrityspuisto  on Pohjoismaiden johtava cleantech-teknologiakeskus. Vauhditamme alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olemme myös teollisen muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ympäristö. Lisätietoa: www.lahtisbp.fi

Turku Science Park Oy on Tom v. Weymarnin puheenjohtajakaudella käynyt läpi strategiaprosessin, joka viime vuonna saatettiin päätökseen. Kiinteistöliiketoiminnasta irtautumisen jälkeen yhtiö keskittyy nyt ydinosaamiseensa osaamisintensiivisen liiketoiminnan kehittäjänä.

Yhtiökokous valitsi hallituksen uudeksi jäseneksi Turun yliopiston elokuussa aloittavan rehtorin Kalervo Väänäsen. Hän korvaa aiemmin hallituksessa istuneen Turun yliopiston tutkimustoiminnasta vastaavan rehtori Harri Lönnbergin. Korkeakoulumaailmaa edustaa myös Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja Kjell Sundström.

Hallituksessa jatkavat yritysmaailman edustajina Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara ja Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko. Turun kaupunkia edustavat kaupunginjohtaja Aleksi Randellin lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja varavaltuutettu Riitta Koskimies. Hallituksen kokoonpanossa halutaan perinteisesti varmistaa tieteen ja tutkimuksen, liike-elämän ja Turun kaupungin näkökulmat.

Turku Science Park Oy:n 9.5.2012 nimetty uusi hallitus:

Puheenjohtaja Aleksi Randell, Turun kaupunginjohtaja
Varapuheenjohtaja Jukka Rinnevaara, Teleste Oyj:n toimitusjohtaja
Jäsen Matti Rihko, Raisio Oyj:n toimitusjohtaja
Jäsen Kjell Sundström, Åbo Akademin säätiön toimitusjohtaja
Jäsen Kalervo Väänänen, Turun yliopiston rehtori 1.8.2012 alkaen
Jäsen Seppo Lehtinen, Aluehallintoviraston työsuojeluinsinööri
Jäsen Riitta Koskimies, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun suomen kielen ja viestinnän lehtori

(Lähde: Turku Science Parkin tiedote 10.5.2012)

Seminaarin puheenvuorot käsittelivät eri näkökulmista teollisen muotoilun ja muotoilijan työn historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta sekä muotoilun historian taltioinnin tärkeyttä. ”Ensimmäinen teollinen muotoilijasukupolvi aloitti työnsä 1960-luvun lopulla, ja sen jälkeen ala on kehittynyt edelleen, vaativan ja laajenevan kysynnän ohjaamana. Muotoilu oli aloittanut tärkeän tehtävänsä uudenlaisen kilpailukyvyn rakentajana. Tänään jokainen menestyvä yritys on myös muotoiluosaaja, joka tietää kokemuksesta, että huonosti muotoiltu tuote ei menesty”, kertoi seminaarin pääpuhujana toiminut vuorineuvos Krister Ahlström muotoilun merkityksen noususta.
 
Uumajan yliopiston muotoilukoulun rehtori Anna Valtonen käsitteli puheessaan teollisen muotoilijan työn muuttumista vuosikymmenten kuluessa, ja hahmotteli myös muotoilijoiden työn tulevaisuuden suuntaviivoja. Jo nykyäänkin teollisia muotoilijoita löytyy perinteisen tuotemuotoilun lisäksi esimerkiksi palvelukehityksessä ja käyttöliittymäsuunnittelussa, mutta Valtonen näkee muotoilijan työnkuvan muuttuvan edelleen ja laajenevan tulevaisuudessa yhä uusille toimialueille. Anna Valtonen, samoin kuin Aalto-yliopiston professori Pekka Korvenmaakin, kokevat tärkeäksi muotoilun historian dokumentoimisen. ”Tästä on erinomaisena esimerkkinä FIDA-kokonaisuus. Se antaa mahdollisuuden historian proaktiiviseen, muotoilukoulutukseen soveltuvaan käyttöön. Näin tulevat muotoilijat voivat suhteuttaa ratkaisunsa ja toimintatapansa ammattikuntansa historialliseen jatkumoon”, pohti Pekka Korvenmaa teollisen muotoilun arkiston FIDA:n mahdollisuuksia toimia apuna muotoilijoiden koulutuksessa.

Teollisen muotoilun tarinoita -seminaarin järjestivät Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston yhteydessä toimiva Finnish Industrial Design Archives (FIDA), Digitalmikkeli-verkosto sekä Mikkelin kesäyliopisto. ”Ajatus teollisen muotoilun seminaarin järjestämisestä lähti tavoitteesta tehdä tunnetuksi teollisen muotoilun arkistoa FIDA:a. Tällainen muotoilualan huipputapahtuma onkin aivan ainutlaatuinen Mikkelissä. On erittäin hienoa, että seminaariin saatiin esiintyjiksi suomalaisen teollisen muotoilun kärkinimet”, kertoi Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston johtaja Jarmo Luoma-aho.
 
Lisätietoja:

Arkistonjohtaja Jarmo Luoma-aho
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto
puh. 044 321 3421
jarmo.luoma-aho@elka.fi, www.elka.fi/fida

FIDA eli Finnish Industrial Design Archives on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa. Arkiston toiminnan käynnistämisessä ovat olleet vahvasti mukana vuorineuvos Krister Ahlström sekä teollinen muotoilija Jorma Pitkonen. FIDA vastaanottaa ja säilyttää pysyvästi teollisen muotoilun prosesseissa syntyviä aineistoja sekä edistää teollisen ja käyttäjälähtöisen muotoilun tutkimusta tarjoamalla aineistoja kaikkien muotoilusta kiinnostuneiden saataville.

FIDA toimii Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) yhteydessä Mikkelissä. Elka on valtakunnallinen yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen asiakirjojen säilyttämis- ja tutkimuspaikka. FIDA ja Elka ovat osa Miktech Oy:n koordinoimaa Digitalmikkeli-klusteria www.digitalmikkeli.fi.    

Suomalainen cleantech-osaaminen on jälleen esillä Global Cleantech Later Stage Award -kilpailussa, jota seuraa erityisesti kansainväliset pääomasijoittajat.  Suomesta on mukana kymmenen lupaavinta cleantech-alan yritystä, joille on tarjolla kilpailun kautta sijoittajakontakteja ja näkyvyyttä. Vuoden 2011 kilpailussa Moventas ja Beneq voittivat omat kategoriansa, minkä lisäksi peräti neljä suomalaista cleantech-yritystä pääsi 30 finalistin joukkoon. 

Kilpailun järjestää kansainvälisten eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global Cleantech Cluster Association (GCCA), jonka perustajajäseniin kuuluu Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima Suomen ympäristöteknologiaklusteri. GCCA:n järjestämä Global Cleantech Later Stage Award seuloo esiin lupaavimmat myöhemmän vaiheen cleantech-yritykset eri puolilta maailmaa.

”Nopeasti kasvaneeseen cleantech-klustereiden kattojärjestöön kuuluu 39 klusterijäsentä ympäri maailmaa. Tämän vuoden Global Cleantech Later Stage Award -kisa onkin entistä kovatasoisempi”, toteaa kehittämispäällikkö Nina Harjula Lahden tiede- ja yrityspuistosta. ”Viime vuoden kovan suomalaismenestyksen vuoksi kotimaisia yrityksiä seurataan erityisen tarkasti. Tämä on hienoa, koska vuoden 2012 kilpailuun osallistuu kymmenen kivikovaa cleantech-yritystä. Uskon, että olemme eturivissä myös tänä vuonna!”

Kilpailun 30 parasta cleantech-yritystä seulotaan vaiheittain tuhansien eurooppalaisten, pohjoisamerikkalaisten ja aasialaisten yhtiöiden joukosta. Global Cleantech Later Stage Awards -palkintoja myönnetään kymmenessä kategoriassa.

Suomen kymmenen ehdokasyritystä ovat: Forchem (biopolttoaineet), Gasek (biopolttoaineet), Valopaa (energiatehokkuus), Savo-Solar (aurinkoenergia), There Corporation (älykkäät sähköverkot), Wello (aalto- ja vuorovesienergia), BMH Technologies (jätehallinta), Liqum (vesihuolto), The Switch (tuulienergia) ja Eniram (kuljetus).

Joukko johtavia riskirahoittajia ja yrittäjiä eri puolilta maailmaa valitsee palkinnonsaajat, jotka edustavat puhtaan teknologian parasta osaamista. Voittajayritykset saavat julkisuutta kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla sekä loistavan mahdollisuuden verkottua. ”Tiedämme kokemuksesta, että jo ehdokaslistalle pääsy tuo potentiaalisia kontakteja yrityksille”, lisää Nina Harjula.

Finalistiyritykset julkistetaan syksyllä ja kilpailun voittajat selviävät marraskuussa Savannahissa Yhdysvalloissa järjestettävässä kansainvälisessä puhtaan energian konferenssissa.
Kilpailun verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://www.globalcleantech.org/

Lisätiedot:

Nina Harjula
kehittämispäällikkö, Ympäristöteknologian osaamisklusteri
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy
puh. 050 5180 915
nina.harjula@lahtisbp.fi

Global Cleantech Cluster Association lyhyesti

Global Cleantech Cluster Association luo yrityksille toimintatapoja, joiden avulla ne voivat hyödyntää kansainvälisen cleantech-klusteriyhteistyön tuomia etuja. Toiminnan kautta yrityksillä on mahdollisuus tavoittaa mahdollisia sijoittajia, uusia markkinoita ja vaikutusvaltaisia verkostoja sekä saada käyttöönsä teknologiaresursseja ja parhaita käytäntöjä. Yhdistykseen kuuluu 39 klusteria, joiden toiminnassa on mukana noin 3 500 cleantach-alan yritystä maailmanlaajuisesti. GCCA:n perustajajäsenet ovat Swisscleantech, Finnish Cleantech Cluster ja Sustainable World Capital. Lisätietoja GCCA:sta ja kilpailun ehdokasasettelusta: www.globalcleantech.org

Ympäristöteknologiaklusteri lyhyesti

Ympäristöteknologiaklusteri toimii yhteistyöverkostona, jossa on mukana neljä ympäristöteknologiaan erikoistunutta osaamiskeskusta: Kuopio, Lahti, Oulu ja Uusimaa. Osaamiskeskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään, myös alueidensa yritysten sekä korkeakoulu- ja tiedemaailman kanssa.
Klusterin toiminta kattaa noin 60 prosenttia koko maan ympäristöliiketoiminnasta ja 80 prosenttia alan tutkimuksesta. Cleantech-klusterin kautta pystyy tavoittamaan yli 300 suomalaista ympäristöalan yritystä. Osaamisklusteri ja -keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön alaiseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE). Lisätietoa www.oske.net

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy lyhyesti

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy on Pohjoismaiden johtava cleantech-teknologiakeskus. Vauhditamme alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Olemme myös teollisen muotoilun ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ympäristö. Lisätietoa: www.lahtisbp.fi

Voittotyö pureutuu sairaalassa ja apteekeissa selkeästi tunnistettuun, merkittävään turvallisuus- ja kustannusongelmaan, joita lääkejätteen hävitys tuo. Keksinnölle on haettu patenttia, joten menetelmää ei voi vielä avata tarkkaan.

– Keksintöni vähentää lääkejätemäärää, helpottaa aiemmin pelkästään käsityönä tehtyjä työvaiheita sekä parantaa työturvallisuutta, mainitsee Kröger.
– Se myös ehkäisee osaltaan hävitettävien lääkkeiden joutumista vääriin käsiin sekä tuo merkittäviä kustannussäästöjä ongelmajätteiden hävitysprosessissa.

Kröger tietää mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt sairaala-apteekissa vuodesta 2002 lähtien. Idea syntyikin arkityössä huomattujen ongelmien kautta. Ilpo Kröger on jo saanut yhteistyökumppaniksi Kuopion yliopistosairaala-apteekin.

Start Me Up- liikeideakisan voittaja saa 2000 euroa ja vuodeksi Tiedepuiston netWork Oasiksesta toimitilat kahdelle.

Markkinapotentiaalia koti- ja ulkomailla

Selkeästi suurempia ja kalliimpia laitteita lääkeaineiden hävittämiseen löytyy USA:sta, mutta ne eivät ole käyttökelpoisia Krögerin valitsemissa kohteissa. Näitä ovat esimerkiksi sairaalat ja avoapteekit sekä tullin, poliisin ja vankeinhoidon toimipisteet.
– Menetelmä on selvitysten perusteella tällä lääkejäte-volyymitasolla uusi. Näemmekin idean markkina- ja kasvupotentiaalin huomattavana, myös kansainvälisesti, kertoo palkintoraadin puheenjohtaja, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen / Keksintösäätiön innovaatioasiantuntija Heikki Rantanen.

Hopeasijalla rakennusjätekustannukset etukäteen kuriin

Hopealle kisassa ylsi Janne Kurtin ja Petri Hynnisen rakennusalan purkujätemassan laskentaa helpottava keksintö ”Mitta MC Mass Calculator”. Tuhat euroa voittanut idea on rakennusalan yrityksille konseptoitu ja kehitetty ohjelmistotyökalu, joka oleellisesti helpottaa ja tarkentaa rakennusten purkamisessa syntyvän jätteen massan ja kustannusten etukäteislaskentaa siirtämällä tiedonkeruun sähköiseen muotoon.

– Ohjelmisto on  tarkoitus saada markkinoille jo tänä kesänä. Vastaavaa ei ole rakennusalalla, joten tuotteen kasvunäkymät ovat hyvät. Kehittämällä ohjelmistosta tarvittavat kieliversiot, tuote on välittömästi myös kansainvälistettävissä, nostaa esille palkintoraadissa esittelijänä toiminut kehityspäällikkö Kari Pulkkinen Tiedepuiston Yrityshautomosta.

Ylivertaisuutta turpeen nostoon ja kuivaukseen

Kolmannen sijan, 500 euroa sekä Keksintösäätiön palkinnon, asiantuntijapalveluja ensivaiheen suojaukseen 2500 euron arvosta sai Lauri Vallius uudella, innovatiivisella turpeennosto- ja kuivausmenetelmällään. Raati arvioi keksinnön erittäin lupaavaksi, mutta sen tekninen toimivuus vaatii vielä lisäselvitystä ja testausta.

– Mikäli toimivuusongelmia ei ole, menetelmä ja laitteisto tarjoaa ylivertaisia etuja nykyisiin nostomenetelmiin verrattuna. Nostoalueen perustamiskustannukset laskevat huomattavasti, nostoon käytettävissä oleva kalenteriaika jatkuu merkittävästi, sääriippuvuus ja ympäristövaikutukset vähenevät. Lisäksi turpeen saanto kasvaa radikaalisti, jopa moninkertaiseksi nykymenetelmiin verrattuna, Heikki Rantanen kehuu Valliuksen ideaa.

Kärkikolmikko erottui, mukana myös loistavia ideanraakileita

Tämän vuoden kisaan tuli ennätysmäärä, kaikkiaan 212, uutta liikeideaa, josta palkintoraati oli positiivisesti yllättynyt. Erityisen ilahduttavaa oli yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden osallistumisaktiivisuus.

– Palkittava kolmikko erottui melko selkeästi tästä isosta joukosta, vaikka ideoiden joukossa oli vieläkin suurempaa liiketoimintapotentiaalia omaavia ehdotuksia. Nämä jälkimmäiset eivät yltäneet vielä kärkeen, koska ideoiden kehitysvaihe oli vielä varsin alkumetreillä, kertoo Rantanen.

Tukea myös palkintopallin ulkopuolelle

Palkintokorokkeen ulkopuolelle jäävät ehdotukset ja niiden esittäjät eivät jää yksin, painottavat Kari Pulkkinen ja Heikki Rantanen. Toteuttamiskelpoisia bisnesehdotuksia tuli kisaan runsaasti.

– Autamme kaikkia toimijoita, joilla on halua ja innokkuutta lähteä kehittämään näitä ideoita eteenpäin, Pulkkinen alleviivaa.

– Olemme vahvistaneet entisestään Yrityshautomon resursseja. Meillä on käytössä hyvät työkalut sekä monipuoliset yhteistyöverkostot, joiden avulla voimme rakentaa sekä tehdä pohjatyötä niin palkittujen kuin muidenkin liikeideoiden eteenpäin viemisessä.

Myös Rantanen korostaa maakunnan monipuolista innovaatioverkostoa.
– Tästä verkostosta tarjotaan palkintosijojen ulkopuolelle jääneille ideoille  niille sopivimmat kehittämispolut eri toimijoiden yhteistyöllä. Kisaan tulleita, aitoon bisnekseen mahdollisia ehdotuksia ei tule heittää nyt hukkaan.

Lue lisää Start Me Up -liikeideakisasta www.carelian.fi/startmeup. Sivuilta löytyvät esimerkiksi palkintoraadin jäsenet sekä palkintoraadin käyttämät arviointikriteerit.

Lisätietoja:

Ilpo Kröger, p. 050 571 9554, ilpo.kroger@gmail.com
Janne Kurtti, p. 045 312 0771, janne.kurtti@dealin.fi
Lauri Vallius, p. 040 413 9700, laurivallius@gmail.com

Heikki Rantanen, innovaatioasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, p. 044 246 4651, heikki.rantanen@ely-keskus.fi

Kari Pulkkinen, kehityspäällikkö Yrityshautomo, Joensuun Tiedepuisto Oy, p. 050 406 8716, kari.pulkkinen@carelian.fi

(Lähde: Joensuun Tiedepuiston tiedote 9.5.2012)
 

Yrityksen perustajat Hanna Kumpulainen ja Jukka Holappa ovat kokeneita lääke- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisia, joilla on vahva kokemus kansainvälisestä lääkeliiketoiminnasta sekä laaja Euroopan ja Aasian lainsäädäntöjen tuntemus. Yhtiö palvelee lääkkeitä ja lääkkeenomaisia tuotteita kehittäviä, valmistavia ja markkinoivia yrityksiä. Palveluihin kuuluvat asiakkaiden tuotekehitys- ja sopimusvalmistusprojektien kokonaisvaltainen hallinnointi, tuotteiden kansainvälinen markkinointi, markkina- ja jakelukanavien luominen, uusien tuotteiden hankkiminen tuoteportfolioihin sekä t&k-hankkeiden suunnittelu ja rahoituksen hakeminen.

Kasvella on asiakkaina jo useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä sekä julkisia toimijoita. Yritys toimii aktiivisesti Euroopassa ja Kiinassa, jonne yritys palkkasi vastikään edustajan ja Kiina-liiketoimintojen johtajan.

– Kiinalaisilla lääkeyrityksillä on kasvava halu tulla Euroopan markkinoille, mutta heiltä puuttuu Euroopan lääkemarkkinoiden ja lainsäädännön tuntemus. Autamme kiinalaisia asiakasyrityksiä valitsemaan oikeita tuotteita ja strategioita Euroopan markkinoille etabloitumiseen ja luomaan markkinointi- ja jakelukanavia Eurooppaan. Lisäksi laajan kiinalaisen yritysverkostomme kautta autamme eurooppalaisia yrityksiä saamaan tuotteitaan Kiinan kasvaville markkinoille, eli luomme markkinakanavia Euroopan ja Kiinan välillä molempiin suuntiin, kertoo Kasven toimitusjohtaja Kumpulainen.

Kasve pyrkii lähivuosina kasvamaan voimakkaasti palkkaamalla henkilöstöä ja luomalla yhteistyöverkostoja. Yrityksellä on laaja kansallinen ja kansainvälinen verkosto yhteistyöyrityksiä tuotekehityksen, sopimusvalmistuksen, rekisteröintiasioiden, laadunvarmistuksen ja kansainvälisen markkinoinnin saroilla. Yritys luo parhaillaan toimintamalleja ja strategisia kumppanuuksia erityyppisten ja toisiaan tukevien palveluntarjoajien kanssa.

– Useat alan toimijat tarjoavat irrallisia tukipalveluita vailla kosketuspintaa markkinoihin. Kasve toimii eurooppalaisten ja kiinalaisten asiakkaiden kanssa samalla markkinalähtöisellä filosofialla: ensimmäinen tavoitteemme on aina asiakkaan myynnin lisääminen ja uusien markkinoiden avaaminen, painottaa Kasven hallituksen puheenjohtaja Holappa.

Lisätietoja:
Hanna Kumpulainen
toimitusjohtaja
Kasve Oy
hanna.kumpulainen(at)kasve.fi
Puh. 044 303 7577
www.kasve.fi
 
 
 
(Lähde: Kuopio Innovationin tiedote 7.5.2012)

TkT, dosentti Pekka Oinas on nimitetty Teknologiakeskus KETEK Oy:n toimitusjohtajaksi 1.9.2012 alkaen.

Aikaisemmin Pekka Oinas on toiminut mm. Kemira Oyj:ssä ja Kemfine Oy:ssä Kokkolassa, Oulussa ja Espoossa tutkimuksen ja kehityksen päällikkötehtävissä ja vuodesta 2010 lähtien KETEKissä tutkimus- ja kehitysjohtajana.

Lisätietoja:
Antti Isotalus, hallituksen puheenjohtaja
Juhani Kuusilehto, toimitusjohtaja
044 7250 203
 

(Lähde: Ketek Oy:n tiedote 25.4.2012)

CPDW-tuotehyväksynnässä tuotteissa saadaan käyttää vain turvallisiksi todettuja materiaaleja, ja itse tuote testataan standardisoiduilla menetelmillä. Testaukset perustuvat materiaalityyppikohtaiseen riskinarviointiin, joten ne eivät ole samanlaiset kaikille tuotteille. Orgaanisilla materiaaleilla (muovit, kumit) tullaan testaamaan haju- ja makuvaikutusten sekä haitallisten aineiden liukenemisen lisäksi materiaalin vaikutusta mikrobien kasvupotentiaaliin pinnalla. Suurin osa juomavesijärjestelmien mikrobeista kasvaa materiaalien pinnoilla nk. biofilmeissä. Mikrobien kasvupotentiaalia testataan, koska halutaan selvittää vaikuttaako materiaali biofilmikerroksen muodostumista lisäävästi. Lisääntynyt mikrobikasvu voi heikentää juomaveden turvallisuutta.

Mikrobikasvun testausta on toistaiseksi tehty Alankomaissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa kansallisilla testausmenetelmillä, jotka ovat keskenään täysin erilaisia, eikä näillä eri menetelmillä saaduilla tuloksilla ole vastaavuutta keskenään. Menetelmät eivät ole myöskään vielä EU:n laajuisessa käytössä, joten niiden soveltaminen tulee olemaan haasteellista. Kaikki kolme menetelmää on sisällytetty standardiluonnokseen, joka on parhaillaan CEN-lausuntokierroksella. Standardiluonnos on laadittu CEN:n teknisen komitean TC164 Water Supply työryhmässä WG3, jossa laaditaan juomaveden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien testausmenetelmästandardit. Kun luonnos aikanaan vahvistetaan EN-standardiksi, siitä tulee myös suomalainen SFS-EN-standardi. Vesi-Instituutti WANDERin asiantuntijat työskentelevät useissa testausmenetelmien standardisointityöryhmissä.

Enhancement of Microbial Growth 2012-seminaari

Helsingissä järjestetään 9.5.2012 kansainvälinen seminaari Testing the Influence of Materials on Water for Human Consumption – Enhancement of Microbial Growth. Seminaarin on organisoinut Prizztech Oy:n Vesi-Instituutti WANDER yhteistyössä standardista vastaavan CEN:n työryhmän kanssa. Ympäristöministeriö tukee seminaaria.

Seminaarissa alan parhaat asiantuntijat antavat taustatietoa kolmesta vaihtoehtoisesta orgaanisten materiaalien pinnalla tapahtuvan mikrobikasvun testausmenetelmästä ja menetelmien soveltuvuudesta erityyppisille tuotteille. Luvassa on keskustelua menetelmien eduista ja haitoista lopullisen päätöksenteon pohjaksi. Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä juomaveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille biofilmien mikrobikasvun lisäämispotentiaalin testausta, joten aihe on kansallisestikin merkittävä.

Osallistujia seminaariin saapuu useista Euroopan maista ja Yhdysvalloista. Seminaaria edeltävänä päivänä 8.5. järjestetään vierailukäynti Raumalle. Tutustumiskohteina ovat Teknologiatalo Sytytin ja Vesi-Instituutin tutkimusympäristö, Oras Oy:n hanatehdas ja Unescon maailmanperintökohde Vanha Rauma.

Lisätietoa seminaarista ja Rauman vierailusta löytyy osoitteesta: www.prizz.fi/emg2012.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita seminaarin.

Lisätietoja:
Asiantuntija Heidi Tommila
Vesi-Instituutti WANDER
+358 44 710 5378
heidi.tommila@vesi-instituutti.fi

Mikkeli (Digitalmikkeli) on yksi Euroopan johtavia digitoinnin ja arkistoinnin osaamis- ja palvelukeskuksia, kertoo Juha Ropponen Miktech Oy:stä. Miktech Oy koordinoi Digitalmikkeli-verkostoa, joka kokoaa yhteen alan yrityksiä, julkisen sektorin toimijoita sekä oppi- ja tutkimuslaitoksia toimivaksi ekosysteemiksi. Multiprint tulee täydentämään Digitalmikkeli-verkoston palveluita entisestään.

Multiprint Oy tulee perustamaan Mikkeliin arkistohotellipalvelukeskuksen, joka järjestää ja kunnostaa yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden arkistoja sekä tuottaa arkistointipalveluita asiakkailleen. Palveluihin kuuluvat myös massadigitointipalvelut. Yhtiön tavoitteena on rakentaa Mikkelin alueelle eurooppalaisittain merkittävä palvelukokonaisuus arkistoiden järjestämisen, säilyttämisen ja massadigitointien ympärille. Uusia palveluita tullaan kehittämään yhteistyössä Digitalmikkeli-verkoston toimijoiden kanssa.

Mikkeli tarjoaa erinomaisen ympäristön Multiprintin toiminnan laajentamiseen. "Digitalmikkeli on vahva verkosto, jossa alueen muut toimijat, opetus ja innovaatio muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Mikkelin seudun ja sen toimijoiden vahva panostus luo pohjan pitkäaikaiselle toiminnan kehittämiselle sekä uuden liiketoiminnan rakentamiselle", kertoo Esa Vainikainen Multiprint Oy:stä.

Multiprint tulee laajentamaan palveluitaan Mikkelissä vaiheittain. Lähivuosien aikana yhtiö uskoo työllistävänsä alueella useita kymmeniä ihmisiä. Toiminnan laajentamista tukee alan työvoiman hyvä saatavuus alueella; Mikkelissä on Suomen vahvin koulutus digitointialan tehtäviin.

Lisätiedot:      
Juha Ropponen, Miktech Oy
varatoimitusjohtaja
p. 050 345 4311, juha.ropponen@miktech.fi
www.miktech.fi
www.digitalmikkeli.fi

Esa Vainikainen, Monikko Oy
toimitusjohtaja
p. 020 776 7301, esa.vainikainen@multiprint.fi
www.multiprint.fi

Multiprint Oy kuuluu Karhukopio-konserniin, joka on Suomen johtava paino-, tulostus- ja tallennealan palveluyritys. Yrityksen liikevaihto on noin 31,5 miljoonaa euroa ja henkilökunnan määrä noin 320. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Turussa ja toimintaa on Suomessa 14 kaupungissa 29 toimipisteessä. Multiprint Oy kuuluu Miktech Oy:n koordinoimaan Digitalmikkeli-verkostoon.

Multiprintin kokonaan omistama tytäryhtiö Monikko Oy on erityisesti keskittynyt vaativiin tiedon tallennuksen projekteihin ja hankkeisiin.
Digitalmikkeli on Mikkelin seudulla toimiva osaamis- ja palvelukeskus arkistoinnin, digitoinnin, sähköisen asioinnin ja arkistoinnin alalla. Digitalmikkeli on verkosto, joka vastaa digitaalisuuden tuomiin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Digitalmikkeli-verkoston toimintaa koordinoi Miktech Oy.

FL Annaleena Airan puheviestinnän väitöskirjan ”Toimiva yhteistyö – työelämän vuorovaikutussuhteet, tiimit ja verkostot” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Sanna Järvelä (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Maarit Valo (Jyväskylän yliopisto).

Yhteistyön tekeminen on merkittävä osa yhä useamman ihmisen työtä sitä mukaa kun esimerkiksi organisaatioiden välinen verkostoituminen ja moniammatilliset tiimit ovat yleistyneet. Joillekin työntekijöille yhteistyö näyttäytyy kuormittavana ja aikaa vievänä lisärasitteena, kun taas toiset kokevat yhteistyön tärkeänä keinona saavuttaa vaikuttavia tuloksia, joita ei voitaisi saada aikaan yksin kovallakaan työllä.

Aira tutki työelämän yhteistyötä asiantuntijatyön kontekstissa. Hän tarkasteli yhteistyötä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Vuorovaikutuksen tutkiminen antaa välineet tarttua yhteistyön ilmiöön konkreettisella tasolla

– Yhteistyöosaamisella on asiantuntijatyössä suuri rooli. Pelkät yhteistyörakenteet, kuten verkostojen tai tiimien perustaminen, eivät silti takaa yhteistyön syntymistä. Yhteistyötä toteutetaan käytännössä aina ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, Aira toteaa.

Toimiva yhteistyö edellyttää aktiivisuutta ja vuorovaikutusosaamista

Aira havaitsi, että maantieteellisesti ja organisatorisesti hajautunut yhteistyö on haasteellista toteuttaa. Se onnistuu vain, jos yhteistyön osapuolet onnistuvat hyödyntämään teknologiavälitteistä vuorovaikutusta tehokkaasti. Ilman teknologiavälitteistä vuorovaikutusta yhteistyö on pelkkien kasvokkaistapaamisten varassa ja yhteistyön osapuolet jäävät erilleen toisistaan.

– Hajautuneessa yhteistyössä suuri haaste on se, miten saadaan kaikki yhteistyön osapuolet aktivoitua niin, että ihmiset ovat tavoitettavissa, viesteihin vastataan, ja asiat saadaan etenemään. Se, miten passiiviset osapuolet saadaan mukaan, on keskeinen kysymys hajautuneessa yhteistyössä.
Teknologiavälitteisyys siis tuo yhteistyöhön omat haasteensa, mutta samalla viestintäteknologian hyödyntäminen mahdollistaa toimivan hajautuneen yhteistyön. Monet vuorovaikutuksen ilmiöt, kuten luottamuksen rakentuminen, yhteisen ymmärryksen muodostuminen ja tiimiytyminen ovat mahdollisia hajautuneessa yhteistyössä, mutta vain silloin, kun yhteydenpitoa on riittävästi.

Miten asiantuntija voi vaikuttaa yhteistyön toimivuuteen?

Yhteistyöosaaminen linkittyy Airan mukaan vuorovaikutusosaamiseen. Näin ollen yhteistyöprosesseja voidaan työelämässäkin kehittää ja niihin voidaan vaikuttaa omalla toiminnalla.

– Toimiva yhteistyö edellyttää aina yhteisen tavoitteen olemassaoloa ja ymmärtämistä. Yhteinen tavoite voi kuitenkin monissa tapauksissa olla pitkällisen vuorovaikutusprosessin tulosta: vasta vuorovaikutuksen avulla ymmärretään, millaisia tavoitteita yhteistyön osapuolilla on ja kannattaako yhteistyöhön ryhtyä. Yhteistyön osapuolet vaikuttavat omalla panoksellaan yhteistyön onnistumiseen, Aira kertoo. 

Työelämän yhteistyötä voidaan sujuvoittaa kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuskäytänteisiin, riittävän tiiviiseen yhteydenpitoon ja vuorovaikutushaasteiden tulokselliseen hallintaan.

Tutkimusaineisto kerättiin valtakunnallisesti toimivista Osaamiskeskusohjelman (OSKE) klustereista. Klusterit ovat hajautuneet ympäri Suomea eri organisaatioihin, mikä mahdollisti hajautuneen yhteistyön tarkastelun.

Lisätietoja:
Annaleena Aira, puh. 050 514 2543, annaleena.aira@gmail.com
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. 050 310 9972, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Väitöstilaisuus torstaina 3. toukokuuta 2012, 12.00 - 15.00
Paikka: Seminaarinmäki, S212

Annaleena Aira (s. 1978) kirjoitti ylioppilaaksi Karttulan lukiosta vuonna 1997. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi v. 2002 ja filosofian lisensiaatiksi v. 2005. Aira on työskennellyt aiemmin Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksella ja Agora Centerissä sekä Viestintätieteiden yliopistoverkostossa. Aira on toiminut luottamustehtävissä eurooppalaisissa viestinnän tutkijoiden ja opettajien yhdistyksissä European Communication Research and Education Association (ECREA) ja European Communication Association (ECA) sekä suomalaisessa puheviestinnän tieteellisessä yhdistyksessä Prologos ry:ssä. Vuodesta 2009 Aira on toiminut tiedottajana elintarvikekehityksen asiantuntijayritys Foodwest Oy:ssä Seinäjoella sekä valtakunnallisessa Elintarvikekehityksen klusterissa. Toukokuun alussa Aira aloittaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin tiedottajana Jyväskylässä.

Cleantech Venture Day -tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Euroopan tärkeimmistä cleantech-yritysten ja -rahoittajien kohtaamispaikoista.  Tapahtuman merkitystä nostaa se, että ympäristöteknologia on noussut 2000-luvun aikana yhdeksi pääomasijoittajien kärkikohteista.

”Kotimaisten cleantech-yritysten erinomainen menestys kansainvälisissä kilpailuissa on herättänyt myös kiinnostusta sijoitus mielessä. Esimerkiksi Vuoden 2011 Later Stage Award voittaja Beneq sai juuri viime viikolla 25 miljoonan sijoituksen [1] ja tämän vuoden Nordic Cleantech Open -finalisti Numcore myytiin Outotecille [2]", toteaa Cleantech Venture Daysta vastaava kehityspäällikkö Nina Harjula Lahden tiede- ja yrityspuistosta. ”Olemme laskeneet, että yli 60 prosenttia Cleantech Venture Dayssa esiintyneistä yrityksistä on saanut kahden vuoden kuluessa rahoittajia. Odotukset ovat erittäin korkealla tämän vuoden tapahtuman osalta. Uskon, että useilla kotimaisilla yrityksillä on rahoitusmahdollisuuksia tapahtuman kautta.”

Ensimmäinen päivä: Löytyykö Nordic Cleantech Open -kilpailun voittaja Suomesta?

Maaliskuun alussa Cleantech Group ja WWF arvioivat Suomen maailman neljänneksi parhaaksi cleantech-innovaatioiden maaksi Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen. Cleantech Venture Dayn ensimmäinen päivä on osoitus suomalaisesta cleantech-osaamisesta ja innovaatiokyvystä. 25.huhtikuuta Espoossa cleantech-sijoittajille ja -vaikuttajille esiintyvät ainoastaan tämän vuoden Nordic Cleantech Open -kilpailun kärkikymmenikkö, jossa on peräti neljä suomalaisyritystä: MetGen, Pegasor, Ultranat ja Numcore

Toinen päivä: 29 cleantech-yritystä esiintyy sijoittajille, mielenkiintoisia seminaareja ja paikalla yli 250 cleantech-vaikuttajaa

Venture Dayn kakkospäivä keskittyy kokemusten vaihtoon ja verkottumiseen. Päivän aikana järjestetään kolme seminaaria, joiden teemoina ovat älykkäät ympäristöteknologiaratkaisut (smart cleantech), bio- ja ympäristöteknologian symbioosi (Biotech meets cleantech) sekä Kiinan cleantech-markkinat ja -pääomasijoittaminen. Lisäksi torstaina aikana järjestetään kuusi deal flow -tilaisuutta, joissa 29 cleantech- yritystä esittelee kuudessa kategoriassa toimintaansa sijoittajille, yleisölle ja tuomaristolle. Tuomaristo valitsee kuudessa eri kategoriassa parhaat yritykset, jotka palkitaan tilaisuudessa.

Kolmas päivä: Kansainväliset sijoittajat tapaavat cleantech-yrityksiä

Kolmas päivä keskittyy kansainvälisiin sijoittajiin. Päivä alkaa mielenkiintoisella Quebec-Finland Roundtable -keskustelulla. Tämän vuoden tapahtumassa on mukana muun muassa kuusi kiinalaista pääomasijoittajaa, jotka etsivät aktiivisesti pohjoismaalaisia ympäristöteknologiayrityksiä sijoituskohteiksi. ”Kiina kuuluu useiden suomalaisten cleantech-yritysten kasvustrategiaan, joten on luonnollista ottaa heidät huomioon tapahtumassa. Viimeisen päivän ohjelma sisältää suljetuin ovin tapahtuvia sijoittajatapaamisia sekä tilaisuus Kanadasta tulleen cleantech-delegaation kanssa, jonka kanssa on ajatusten vaihtoa yhteistyön kehittämisestä maiden välillä”, toteaa Harjula.

Cleantechin ja teollisen muotoilun yhdistävä cleandesign esillä

Cleantech Venture Day -tapahtumassa yleisö voi myös tutustua Ecodesign-näyttelyn kautta ympäristöystävälliseen muotoiluun eli cleandesigniin. Teema näkyy myös tapahtuman gaalassa torstaina 27.huhtikuuta, kun yksi tapahtuman yrityksistä palkitaan CleanDesign Award -palkinnolla ympäristöystävällisestä muotoilusta. Palkinnon saajan valitsee CleanDesign Center -hankkeen ohjausryhmä ja sen jakaa ohjausryhmän puheenjohtaja UPM ProFin johtaja Katri Parovuori.
CleanDesign-näkökulmaa tuo esille myös sijoittajista koostuva Venture Capital -ryhmä, jossa mukana suomalaisen teollisen muotoilun huippunimi Tapani Hyvönen.
Tutustu CVD 2010 -tapahtumaan osallistuviin yrityksiin osoitteessa: www.cleantechday.fi

Lisätiedot:

Nina Harjula, kehityspäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto
Sähköposti: nina.harjula@lahtisbp.fi
Puhelin: +358 50 518 0915

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n tehtävä on vahvistaa Lahden alueen kilpailukykyä. Edistämme kasvutavoitteisten yritysten syntymistä, kasvua ja investointeja Lahden alueelle ja kehitämme alueen innovaatiotoimintaa. Vastaamme Suomen ympäristöteknologiaklusterin kehittämisestä ja kansainvälistämisestä. Lahden tiede- ja yrityspuisto työllistää yli 50 henkilöä. Lisätietoa www.lahtisbp.fi

Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa 13 kansallista osaamisklusteria, joista jokaiseen kuuluu 4 - 7 alueellista osaamiskeskusta. Osaamisklusteri on siinä toimivien osaamiskeskusten verkosto ja yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on lupaavien teknologia- ja liiketoiminta-alueiden sekä sovellusten kehittäminen. OSKE auttaa yrityksiä löytämään maailmalta mahdollisuuksia ja kumppanuuksia sekä osallistumaan kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin, hankkeisiin tai vaikkapa merkittäville messuille. OSKE tuo yhteen tasokkaimmat suomalaiset toimijat ja innovaatiot ja niistä kiinnostuneet kansainväliset tahot ja rahoittajat. Lahden tiede- ja yrityspuisto koordinoi OSKE-ohjelmaan kuuluvaa ympäristöteknologiaklusterin toimintaa. Lisätietoa www.cleantechcluster.fi

Cleandesign on ympäristöä vähemmän kuormittavien puhtaiden teknologioiden ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun yhdistämistä. Cleandesign on ihmiselle enemmän ja luonnolta vähemmän!

– Alueella on valtavasti vahvuuksia kehittyä kansainvälisesti tasokkaaksi digitaalisten palveluiden kehityskeskukseksi. Täällä on osaamista, resursseja sekä tahtotilaa. Seuraavaksi täytyy vain löytää oikea tekemisen meininki, toteaa Dreamdo Oy:n toimitusjohtaja Petri Vilén.
Palkintoina kilpailussa on yhteensä 10 000 euroa, jotka jaetaan voittajien kesken. Kilpailuaikaa on lokakuun loppuun, jolloin tiimit pääsevät esittelemään tuotoksensa kilpailun voittajat valitsevalle arviointiraadille.

Kilpailun järjestää Dreamdo Oy. Mukana kilpailun organisoinnissa ja mahdollistamisessa ovat jo tässä vaiheessa Miktech Oy, Mikkelin kaupunki, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Observis Oy sekä Otavan opisto. Lisätietoa kilpailusta löytyy internetsivulta http://www.apps4savo.fi/ sekä Facebook-sivulta https://www.facebook.com/Apps4Savo.
Kilpailun avajaistilaisuus järjestettiin Mikkelissä 23.4.2012 kauppakeskus Stellassa. Paikalla puhujina olivat Dreamdo Oy:n toimitusjohtaja Petri Vilén, Pekka Viljakainen ja Ville Venäläinen.

Lisätietoja:
Petri Vilén
Dreamdo Oy
petri.vilen@dream.do
040 7069094

Mari Kivinen
Miktech Oy – Digitalmikkeli
mari.kivinen@miktech.fi
0440 361626

Dreamdo Oy on mikkeliläinen startup-yritys, joka kehittää verkkopalvelua kansainvälisille markkinoille. Yrityksen tavoitteena on lanseerata palvelu tämän vuoden aikana kaikille päätelaitteille. Dreamdo Oy kuuluu Miktech Oy:n koordinoimaan Digitalmikkeli-verkostoon. www.digitalmikkeli.fi

Miktech Oy tarjoaa yrityskehityspalveluita erikokoisten yritysten tarpeisiin. Palveluiden avulla asiakasyritys saa konkreettista hyötyä liiketoimintansa kehittämiseen, analysointiin ja kansainvälistä miseen. Yrityskehityspalvelut tarjoavat kattavan asiantuntijaverkoston asiakasyritysten käyttöön asiakasyritykselle kustannustehokkaalla tavalla. Miktech organisoi myös yritysklusterihankkeita, joiden tavoitteena on mm. kehittää yritysten välistä yhteistyötä, kansainvälistymismahdollisuuksia ja toiminnan kehittämistä.

Eri tomografiatekniikoihin ja optiikkaan perustuvia ratkaisuja kehittävän ja valmistavan Rocsolen tavoitteen mukaan ensimmäiset tuotantoversiot ovat käytössä jo runsaan vuoden kuluttua. Ratkaisuissa yhdistyvät innovatiivisella tavalla matemaattinen mallinnus ja teollisuusmittaukset. Sovelluksia löytyy meijereistä, rikastamoista, erilaisista teollisuusvesien käsittelyprosesseista sekä muusta prosessiteollisuudesta.

Rocsolen kasvuyritystavoitteet ovat mahdolliset, koska yhtiön laitteiden ja tietotaidon soveltamismahdollisuuksia löytyy koko globaalista prosessiteollisuudesta. Ensimmäiset ratkaisut tulevat pohjautumaan sensoreihin, joissa hyödynnetään kapasitiivista tomografiaa. Sensoreilla voidaan esimerkiksi tehostaa paljon energiaa kuluttavia kuivatus-, uutto- ja suodatusprosesseja. Erityisesti teknologiaan perustuvat säätöratkaisut tehostavat prosessien materiaalivirtojen käyttöä ja ratkaisuilla saavutetaan näin merkittäviä kustannussäästöjä.

Mittalaitteiden kehittämisestä on materiaalitaloudellisen hyödyn lisäksi saatavissa mittavia ympäristötaloudellisia hyötyjä. Useat kotimaiset ja ulkomaiset prosessiteollisuutta sekä sen laitteiden valmistusta harjoittavat tunnetut yritykset ovat kiinnostuneita Rocsolen tulevista ratkaisuista.

Osa Rocsolen perustajista on Itä-Suomen yliopiston Fysiikan laitoksen Käänteisongelmien ryhmän jäseniä, joka on Suomen Akatemian Huippuyksikkö. Syyskuun alussa Rocsolen toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että töissä on kymmenen henkilöä. Yritys tulee toimimaan läheisessä yhteistyössä Kuopioon rakentuvan tomografiaan keskittyvän yritysryppään kanssa. Yhtiön perustava kokous pidettiin maaliskuussa 2012. Ennen syyskuuta keskitytään toiminnan organisointiin, ratkaisujen tuotteistamiseen ja yhteistyökumppanuuksien hakuun.

Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä Kuopio Innovation Oy:n yrityskehityspalvelujen ja osaamiskeskusohjelman elintarvikekehityksen ja ympäristöteknologian alojen kanssa.

Lisätietoja:

Anssi Lehikoinen
Toimitusjohtaja
Rocsole Oy
Puh. +358 50 328 2648,
anssi.lehikoinen(at)rocsole.com
www.rocsole.com

(Lähde: Kuopio Innovationin tiedote 24.4.2012)

Prizztech Oy:n tavoite olla kansallisen tason huippua on totta jo tänä päivänä. Myös yhtiön toiminnallinen volyymi on kansallisesti arvioiden merkittävä. Yhtiön vaikuttavuutta ja toimintaedellytyksiä vahvistaa entisestään alueellisten elinkeino-organisaatioiden toimintojen kokoaminen Prizztech Oy:n osaksi.

Huhtikuun 2012 alussa Prizztech Oy, aloittavien yritysten neuvontapalveluja tarjoava Yrityspalvelu Enter ja seudullinen elinkeinoyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK muodostivat yhteisen kokonaisuuden, uuden Prizztech Oy:n. Yhteenliittymisen taustalla on vahva näkemys siitä, että yrityspalvelujen keskittäminen yhteen organisaatioon takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan kansallisen kilpailukyvyn. Uusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä kokonaisuus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat monipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa kehittämisen tueksi.

Yhtiökokous valitsi kokouksessaan uuden yhtiön hallitukseen seuraavat jäsenet:

Hallituksen jäsenet (suluissa varajäsen):

Reko Aalto-Setälä, puheenjohtaja (Juha Vasama)

Altti Lammi (Teemu Hyöky)

Sonja Myllykoski (Heli Vannemaa)

Raisa Ranta (Sonja Saarinen)

Jari Heiniluoma (Matti Rehula)

Esa Sairanen, varapuheenjohtaja (Harri Viren)

Ahti Pisto (Olli Wanne)

Olli Naukkarinen (Markku Uusitalo)

Kimmo Aho (Jouko Tutti)

Prizztech Oy on Suomen Teknologiakeskusten Liiton TEKEL ry:n jäsen. Elinkeino-organisaatioiden rakennejärjestelyjen tuloksena Prizztech-konserniin yhtiön tytäryhtiöksi tulee myös matkailupalveluja toteuttava Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, joka on POSEKin tytäryhtiö. Järjestelyjen seurauksena Prizztech liittyy myös kahteen kansalliseen verkostoon, Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n jäseneksi ja Suomen Uusyrityskeskukset ry:n jäseneksi. Yhteistyö maakunnan osaamispääoman tuottajien, erityisesti Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa on erittäin keskeisessä roolissa. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa.

Tunnuslukuja 2011, omistuspohja

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja

Risto Liljeroos

Puh. 044 710 5310

Innovation Mill -ohjelmassa on hyödynnetty Nokian käyttämättömiä ideoita, innovaatioita ja teknologian lisensointia muuttamalla ne uusiksi kansainvälisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Yksi tunnetuimmista hyödyntäjistä on ollut Sports Tracker -palvelua tarjoava Sports Tracking Technologies Corporation. Tähän mennessä rahoitusta ohjelman kautta on saanut 41 yritystä yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa.

”Olen iloinen Innovation Mill -ohjelman menestyksestä ja saamastamme tunnustuksesta. Samalla haluan korostaa, että olemme vasta alussa. Nokia haluaa kutsua myös muut suomalaiset yritykset mukaan mahdolliseen jatkohankkeeseen. Mielestäni on osa hyvää yrityksen yhteiskuntavastuuta antaa hyödyntämättä jääneet keksinnöt suomalaisen työllisyyden ja yritystoiminnan tukemiseen”, sanoo Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho.

”Hankkeen käynnistysvaiheessa Nokian sitoutumisella oli suuri merkitys, ja nyt on aika saada mukaan myös muut suomalaiset suuryritykset. Uskomme, että pystymme yhteistyössä synnyttämään uuden kansallisen tahtotilan ja toimintamallin uusien yritysten sekä tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Innovation Millin kaltainen yhteistoimintamalli on maailmanlaajuisesti uniikki konsepti, jossa rahoitus ja tuotteistus toimivat tehokkaasti ja nopeasti synnyttäen pitkällä aikavälillä uusia suomalaisia menestystarinoita”, uskoo Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang.

Innovation Millin pääkoordinaattorina on toiminut Technopolis, ja rahoituksesta on vastannut Tekes yhdessä kymmenen kaupungin kanssa. Ohjelman piiriin kuuluneiden hankkeiden päätösmekanismi on ollut normaalista päätösmallista poikkeava, jossa byrokratia on supistettu minimiin.

”Olemme halunneet toimia Tekesissä asiakaslähtöisesti ja olemme tehneet parhaimmillaan rahoituspäätökset jopa viikossa hakemuksen saapumisesta Tekesiin. Hankkeesta tehtiin mukana oleville yrityksille arviointikysely, jonka mukaan yritysjohtajat arvostavat erityisesti Tekesin toimintaa päätöksenteossa ja Nokialta saatua uutta teknologiaa, jota he ovat hyödyntäneet uusissa tuotteissa ja palveluissa. Tämä on toiminut myös erottautumistekijänä kilpailijoista”, toteaa Tekesin asiantuntija Juha Tanskanen.

Innovation Mill -ohjelma ja siinä mukana olleet yritykset ovat keränneet kansainvälisiä palkintoja: Sports Tracker Technologiesin palvelu valittiin vuonna 2009 maailman parhaaksi internet-palveluksi, Newelo Oy:n palvelu valittiin 2010 maailman parhaaksi uuden median tuotteeksi ja samana vuonna Innovation Mill -hanke voitti ykköspalkinnon Tuottava Idea -kilpailussa.

Uniqoteqin innovaatio palkittiin tänä vuonna maineikkaalla red dot awardin product design 2012 -muotoilupalkinnolla.

Lisätietoja:

Keith Silverang, toimitusjohtaja, Technopolis Puh. 040 566 7785

Sähköposti: keith.silverang@technopolis.fi

Juha Tanskanen, asiantuntija, Tekes

Puh. 010 60 55860

Sähköposti: juha.tanskanen@tekes.fi

Nokia, Viestintä

Puh. 07180 34900

Sähköposti: press.services@nokia.com

Technopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyritys. Sen keskeinen toiminta- ajatus on yhdistää modernit liiketoimintaa tukevat palvelut nykyaikaisiin toimitiloihin ja tarjota asiakkaille tarpeiden mukaan muunneltavat liiketoimintaympäristöt. Technopoliksen tiloissa toimii noin 20 000 ihmistä ja lähes 1 300 yritystä ja yhteisöä Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 92,8 miljoonaa euroa ja käyttökate 47,5 miljoonaa euroa. Technopolis Oyj:n osake (TPS1V) on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. www.technopolis.fi

Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. Autamme yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisen idean liiketoiminnaksi tarjoamalla rahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Toiminnallamme edistämme yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, autamme kasvattamaan tuotantoa ja vientiä ja luomme perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. www.tekes.fi

Nokia on maailman johtava langattoman viestinnän yritys, jonka tuotteista on tullut olennainen osa ihmisten elämää ympäri maailmaa. Joka päivä yli 1,3 miljardia ihmistä käyttää Nokian laitteita tallentaakseen ja jakaakseen kokemuksia, hakeakseen tietoa, löytääkseen määränpäähänsä tai yksinkertaisesti puhuakseen toisilleen. Nokian edistyksellinen teknologia ja muotoilu ovat tehneet sen brändistä yhden maailman tunnetuimmista. www.nokia.com/about-nokia

Joensuun Noljakkaan rakennetaan mittava puukerrostaloalue. Kuuden talon kokonaisuus on Suomen suurimpia lähes passiivitasoisia asuinkäyttöön tarkoitettuja puurakentamiskohteita. Kaksikerroksisiin puukerrostaloihin tulee noin sata uutta opiskelija-asuntoa. Hanketta koordinoi Joensuun Tiedepuisto Oy ja rakennuttaja on Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli. Puukerrostaloalueen rakentaminen käynnistyy tämän vuoden kesäkuussa.

-Puukerrostalot rakennetaan kahdelle tontille, vanhojen purettavien asuintalojen tilalle. Kerrosneliömetrejä tulee kaikkiaan noin 4000. Asunnoista 80 on yksiöitä ja kaksioita 16 kappaletta, avaa Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen.

 -Puukerrostalot vastaavat hyvin yhä kiristyviin energiatehokkuusvaatimuksiin. Luomme elinkaarikustannuksiltaan edullisia puuelementtirakenteisia passiivipienkerrostaloja. Toteutuksen keskiössä ovat ympäristö- ja ilmastonäkökulmien huomioiminen. Hintaero betoniin verrattuna ei ole merkittävä, mutta puulla on esimerkiksi huomattavasti pienemmät hiilidioksidipäästöt, kehityspäällikkö Ilpo Saukkonen Joensuun Tiedepuistosta sanoo.

CLT -elementeistä tehdyt talot palvelevat tutkimuskohteena uusia puurakentamisen osaajia

Noljakan uusi puukerrostaloalue on yksi Suomen suurimmista CLT (cross laminated timber) -elementeistä rakennettavista kohteista. Rakennuselementtijärjestelmän toimittaa Stora Enso, ja kantavat rakenteet perustuvat  täysin Stora Enson CLT-pohjaiseen Urban MultiStorey-konseptiin.

-CLT-elementit perustuvat massiivisiin ristiinliimattuihin puulevyihin, joihin asennetaan valmiiksi eristeet, ulkoverhous, ikkunat ja ovet, rakentamisen ratkaisujen projektipäällikkö Matti Sinivirta Stora Enso Building and Living – liiketoiminta-alueesta valottaa.

Puukerrostalokohteen toteutusta seurataan tarkasti myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ja sitä hyödynnetään muun muassa insinöörikoulutuksen opiskelijoiden opinnäytetöissä. Kohde tarjoaa PKAMK:lle hyvän alustan soveltavalle tutkimustyölle ja se toimii maakunnassa uuden rakennustuotteen käytön esimerkkikohteena, sanoo erikoisasiantuntija Toni Kekki PKAMK:sta.

-CLT on otettu jo nyt mukaan koulutukseemme ja uudet osaajat tuntevat sen käytön. Ellin kohteen myötä CLT:tä ei kuitenkaan tarvitse enää esitellä kaukaisena asiana, vaan se on jatkossa osa pohjoiskarjalaista rakentamiskulttuuria.

Kustannustehokasta rakentamista

Puukerrostaloalue valmistuu jo kesällä 2013. Rakennusaika pyritäänkin minimoimaan ja rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan kiinnitetään erityishuomiota.

-Kohteessa tullaan kehittämään myös muun muassa yhteiskäyttöisen ilmanvaihtokoneen ohjausjärjestelmiä. Lisäksi tutkitaan talokohtaista lämpimän käyttöveden tuottoa poistoilmalämpöpumpulla sekä maalämmön ja kylmän käyttöä tuloilman lämmitykseen ja jäähdytykseen, kertoo Joensuun Ellin kiinteistöpäällikkö Vesa Vapanen.

Alkutahdit iskettiin Tiedepuistolla

Joensuun Tiedepuisto ja sen hallinnoima Pohjois-Karjalan osaamiskeskus (OSKE) ovat vahvistaneet ja vauhdittaneet monipuolisesti puurakentamisen edellytyksiä Pohjois-Karjalassa usean vuoden ajan. Uuden puukerrostalokohteen alkutahdit iskettiinkin jo vuonna 2010 Tiedepuiston järjestämässä asiantuntijaseminaarissa. Tuolloin lähdettiin hakemaan rytmin muutosta puukerrostalojen rakentamiseen maakunnassa ja nyt toteutettava kohde on ensimmäinen iso askel tästä. OSKE-toiminnan yhtenä tavoitteena on verkottaa puurakentamisen eri toimijoita.

-Tiedepuiston, Joensuun Ellin sekä ammattikorkeakoulun aktiivinen ote ja yhteistyö osoittaa Joensuun kaupungin vahvaa otetta puurakentamisessa. Viime vuosien aikana olemme lisänneet puurakentamisen asiantuntijuutta ja avanneet sen mahdollisuuksia maakunnassa. Nyt tästä on lähdetty tekemään konkreettisia toteutuksia.

Lisäksi Noljakan kohteessa suunnittelijat ja toteuttajat ovat maakunnan omia osaajia, sanoo Ilpo Saukkonen.

Lisätietoja:

kehityspäällikkö Ilpo Saukkonen, Joensuun Tiedepuisto Oy
p. 0500 285 908, ilpo.saukkonen@carelian.fi

toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen, Opiskelija-asunnot Joensuun Elli
p. 050 329 5220, jarmo.ojalainen@joensuunelli.fi

Liitteenä toimitusten käyttöön kuvia tulevasta puukerrostalokohteesta.

Kuva: Samuli Sallinen, Arkkitehtitoimisto Arkadia Oy

Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä monipuoliselle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-, muotoilu- ja liiketoimintaosaamiseen. Osaamiskeskusohjelma on alueellisen innovoinnin työväline, jolla on valmiit toimintamallit ja verkostot kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. OSKE tarjoaa verkostoja ja palveluja yrityksille, yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.

”Haluamme avata uuden sivun suomalaisen media-alan kehityksessä. Julkisen palvelun tehtävä on toimia koko luovan toimialan veturina. Yle rakentaa Tohloppiin edistyksellisen HD- toimintaympäristön ja fiktiivisen tuotannon keskuksen, jonka yhteydessä haluamme kehittää luovien alojen toimintaedellytyksiä yhdessä Technopoliksen kanssa. Mediapolis-hankkeen myötä toivomme saavamme Ylen lähettyville sellaista luovuutta ja uutta osaamista, jota Yle ei itse voi hankkia. Tästä hyötyvät kaikki”, tiivistää johtaja Ismo Silvo Ylestä.

”Ylellä on ylimääräistä tilaa, josta luopuminen vapauttaa voimavaroja Ylen päätehtävään, sisällön tuottamiseen. Samalla edistetään Ylen kykyä vastata joustavasti muuttuvan toimintaympäristön synnyttämiin muutostarpeisiin”, Silvo jatkaa.

Tohloppi on toiminut Ylen Tampereen ja Pirkanmaan keskuksena jo vuodesta 1972. Alue ei nykyisellään vastaa yritysten ja niiden henkilöstön tarpeita houkuttelevana media-alan keskuksena, mutta tulevaisuuden visiossa se nähdään dynaamisena ja kasvavana yritys- ja koulutuskeskittymänä, jolle ei löydy ainakaan Suomesta vertailukohtaa. Alue on myös tärkeä tamperelaiselle identiteetille ja Tampereen kaupunki on vahvasti mukana kehittämässä aluetta.

”Pikku Kakkonen on yhtä tamperelainen kuin mustamakkara. Ylen merkitys Tampereelle on paljon enemmän kuin vain työpaikat. Se on osaltaan luonut vuosikymmenten ajan Tampereen identiteettiä ja vetovoimaisuutta. Ylen Tohlopin uudistumisen myötä mahdollisuudet ja merkitys vain kasvavat”, kertoo johtaja Kari Kankaala Tampereen kaupungilta.

”Ylen ympärille syntyvällä Mediapoliksella on hyvät lähtökohdat menestyä. Yle toimii alueen ankkurina, attraktorina ja dynamona. Uudistuva ja avautuva Yle on myös mahdollinen alusta ja yhteistyökumppani sinne sijoittuville yrityksille innovoida yhdessä. Alan oppilaitoksille tai niiden osille uusi mediakampus on myös houkutteleva vaihtoehto”, innostuu Kankaala.

"Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) tarjoaa tutkintokoulutusta ja erilaisia yrityskoulutuksia sekä tekee työelämää tukevia tutkimus- ja kehittämishankkeita. On tärkeää, että kaikilla opiskelijoilla on hyvä tuntuma työelämään opiskelun aikana. Tätä tavoitetta vasten Mediapolis toimintaympäristönä kiinnostaa TAMKin kulttuurialan sijoittumispaikkana", täydentää ammattikorkeakoulun rehtori Markku Lahtinen.

”Mediakeskittymän rakentaminen Ylen ympärille on ainutlaatuinen mahdollisuus. Pirkanmaalta löytyy toimialan huippuosaamista, mutta tällä hetkellä se on hajaantuneena useaan eri osoitteeseen. Toimijoiden kokoaminen Ylen ympärille luo kriittisen massan ja tuo siten synergiaetuja kaikille toimijoille”, kertoo Technopoliksen Satu Eskelinen projektista.

”Mediapolikseen sopivia yrityksiä voi löytyä esimerkiksi peliteollisuudesta, mainos- ja mediatoiminnoista, tuotantoyhtiöistä, viestintäyhtiöistä, tapahtumajärjestäjistä, ICT-alan toimijoista, suunnittelutoimistoista, oppilaitoksista ja startup-yritystoiminnasta.”

Viime vuosina Technopolis on tehnyt läheisesti yhteistyötä julkisen sektorin kanssa: Tampereella Finnmedi-kampus on keskittynyt terveydenhuoltoon ja Kuopiossa Savonia- ammattikorkeakoulu koulutussektoriin. Mahdollinen Mediapolis- yhteistyö Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa vahvistaa edelleen julkisen sektorin osuutta Technopoliksen asiakaskunnassa, mikä on yksi yhtiön strategisista tavoitteista.

”Technopolis oli rakentamassa Suomen tietointensiivistä yhteiskuntaa. Nyt olemme rakentamassa ja mahdollistamassa muidenkin alojen kasvua luomalla toimivia liiketoimintaympäristöjä, joissa asiakkaiden on helppo ja vaivaton toimia. Tohlopissa keskitymme media-alaan, mutta muutkin toimijat ovat toki tervetulleita”, avaa Satu Eskelinen ajatteluaan.

Lisätietoja:

Satu Eskelinen, johtaja, Technopolis
s-posti: satu.eskelinen@technopolis.fi, puh. 050 655 70

Ismo Silvo, johtaja, Yle
s-posti: ismo.silvo@yle.fi, puh 040 505 1924

Minna Tiihonen, päällikkö, Tuotantotalo Tampere, Yle
s-posti: minna.tiihonen@yle.fi, puh. 0400 846 889

Technopolis Oyj on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyritys. Sen keskeinen toiminta- ajatus on yhdistää modernit liiketoimintaa tukevat palvelut nykyaikaisiin toimitiloihin ja tarjota asiakkaille tarpeiden mukaan muunneltavat liiketoimintaympäristöt. Technopoliksen tiloissa toimii noin 20 000 ihmistä ja lähes 1 300 yritystä ja yhteisöä Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 92,8 miljoonaa euroa ja käyttökate 47,5 miljoonaa euroa. Technopolis Oyj:n osake (TPS1V) on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin.

Yle on suomalaisten omistama mediayhtiö, joka rahoitetaan tv- kotitalouksilta kerättävillä tv-maksuilla. Ylellä on laissa säädettyjä julkisen palvelun tehtäviä. Yle tekee ohjelmia ja tuottaa palveluja suomeksi, ruotsiksi sekä mm. saameksi, romaniksi ja viittomakielellä. Ylen monipuolinen ohjelmatarjonta tv:ssä, radiossa ja verkossa on kaikkien suomalaisten saatavilla varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Ylen pääomistaja on Suomen valtio. Ylellä on 3100 työntekijää eri puolilla Suomea.

Yhdistymisen myötä  Foodfiles pystyy tarjoamaan  kliinisen tutkimuksen  ja elintarvikkeiden rekisteröinnin osaamista Kuopiosta kansainvälisille markkinoille entistä tehokkaammin. Yhdistyminen tarjoaa yhtiöiden asiakkaille entistä laajemman tutkimuskeskusten ja osaamisen verkoston Pohjoismaissa. Toiminnot olemassa oleville asiakkaille jatkuvat ennallaan.

– Olemme tunteneet Good Food Practicen toiminnan jo sen perustamisvuodesta 2008 lähtien ja toteuttaneet useita yhteisiä projekteja. Ajatus lähemmästä yhteistyöstä sai alkunsa viime kesänä, ja kumpikin yritys oli valmis omistuksellisiin järjestelyihin, taustoittaa Foodfilesin operatiivinen johtaja Essi Sarkkinen.

Kuopion tiedepuistossa ketterä asiantuntijoiden verkosto

Foodfiles on aktiivinen toimija kansallisen osaamiskeskusohjelman Elintarvikekehityksen klusterissa ja sen alueellisessa toiminnassa. Yhtiö on osallistunut kliiniseen tutkimukseen, elintarvikelainsäädäntöön ja terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin liittyviin selvityksiin, sekä osallistunut alan työ- ja teemaryhmiin.

– Foodfilesin edustajat ovat olleet mukana yhteisillä partnerointimatkoillamme ja heille on tehty yrityshautomossamme liiketoiminnan kehittämisanalyysi. Yritys on ollut lisäksi pitkään mukana alueellisen ja elintarvikealan osaamiskeskustoiminnan johtoryhmissä, summaa kehitysjohtaja Marja-Leena Laitinen Kuopio Innovationista.

Sarkkinen sanoo yhteistyön auttaneen yritystä tutustumaan yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin. Yhteistyön tuloksena yritykset ovat osanneet hyödyntää toistensa osaamista.

– Kuopion ravitsemusosaaminen tunnetaan maailmalla, siksi osaamiseemme myös yrityksenä luotetaan. Palveluyritykselle osaavan henkilökunnan saatavuus on elintärkeää, ja siinä Kuopio täyttää tarpeemme. Saatavilla olevan asiantuntijaverkoston osuutta pitää korostaa – yhteistyömme yliopiston asiantuntijoiden ja paikallisten palveluyritysten välillä toimii hyvin. Kokonaisuudessaan Kuopion tiedepuisto on meille hyvä toimipaikka, koska täällä osaamispohja ja sitä tukeva toimintaympäristö ovat kunnossa.

Sarkkinen uskoo Kuopion säilyttävän asemansa kliinisen ravitsemustutkimuksen keskuksena jatkossakin. Kaupungissa ollaan hänen mukaansa tarpeeksi ketteriä hyödyntämään eri osaamisalojen rajapintoja aina liiketoiminnaksi asti.

– Toivon, että jatkossa paikalliset tuotannolliset elintarvikeyritykset hyödyntävät entistä tehokkaammin alueellista osaamista tuotekehityksessään. Kansainvälisten yritysten palveleminen ei tarkoita sitä, ettemme olisi paikallisten yritysten käytettävissä.

Lisätietoja:
Essi Sarkkinen
Operatiivinen johtaja / Kliininen tutkimus
Foodfiles Oy
essi.sarkkinen(at)foodfiles.com
Puh. 044 700 1201

Marja-Leena Laitinen
Kehitysjohtaja / Elintarvikekehitys
Kuopio Innovation Oy
marja-leena.laitinen(at)kuopioinnovation.fi
Puh. 045 657 9569
 
 

Suomalaisen teollisen muotoilun arkiston FIDA:n tuottama Muotoilun menestystarinoita -verkkonäyttely on avattu tiistaina 20.3.2012. Näyttely esittelee kaikille suomalaisille tuttuja tuotteita ja kertoo myös näiden tuotteiden taustalta löytyvistä muotoiluprosesseista ja muotoilijoista. FIDA:n ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston aineistojen pohjalta koostettu verkkonäyttely on kunnianosoitus suomalaiselle korkealaatuiselle teolliselle muotoilulle. Näyttelyn tavoitteena on tuoda esille muotoilun merkitystä sekä muotoilijoiden työpanosta menestyvän tuotteen valmistusprosessissa.

Onnistunut muotoilu on olennainen osa monien tuotteiden menestystä, ja sillä on tärkeä tehtävä kilpailukyvyn rakentajana. Menestyksellisen tuotteen taustalta löytyy usein vaativa ja pitkäjänteinen tuotekehitysprosessi, joka on vaatinut useiden eri alojen asiantuntijoiden työpanoksen. Muotoilijan rooli tuotteen kehittämisessä on koota yhteen keskenään joskus jopa ristiriidassa olevat taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. – Muotoilijoiden tekemä työ jää usein pimentoon suurelta yleisöltä, sillä me näemme vain valmiin lopputuotteen. Tästä ajatuksesta syntyi idea Muotoilun menestystarinoita -verkkonäyttelyyn, joka valottaa myös muotoilijoiden työtä, kertoo FIDA:n tietopalvelusihteeri Sari Muinonen.

Verkkonäyttelyssä on esillä monipuolisesti erilaisia aineistoja, sillä tekstin ja kuvien lisäksi näyttelyä elävöittävät esineiden 3D-mallit sekä digitoidut videotallenteet. FIDA:n verkkonäyttelyyn voi tutustua arkiston kotisivuilla www.elka.fi/fida. Verkkonäyttelyn sisällön on suunnitellut tietopalvelusihteeri Sari Muinonen ja graafisesta suunnittelusta sekä teknisestä toteutuksesta vastaa mainostoimisto Aalto Oy.
 
Lisätietoja:
Tietopalvelu- ja kehittämispäällikkö Olli Alm, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, puh. 044 321 3422, olli.alm@elka.fi

FIDA eli Finnish Industrial Design Archives on aloittanut toimintansa vuoden 2010 alussa. Arkiston toiminnan käynnistämisessä ovat olleet vahvasti mukana vuorineuvos Krister Ahlström sekä teollinen muotoilija Jorma Pitkonen. FIDA vastaanottaa ja säilyttää pysyvästi teollisen muotoilun prosesseissa syntyviä aineistoja. Teollisen muotoilun kansantaloudellisesta ja kulttuurisesta merkittävyydestä huolimatta ei mikään organisaatio ollut ennen FIDA:n perustamista systemaattisesti kerännyt talteen tätä aineistoa tulevaisuuden muotoilun historian tutkimisen ja opetuskäytön mahdollistamiseksi. FIDA:n keskeinen tehtävä onkin edistää teollisen ja käyttäjälähtöisen muotoilun tutkimusta ja tarjota aineistoja kaikkien muotoilusta kiinnostuneiden saataville esimerkiksi verkkopalveluiden sekä asiakirjojen ja esineiden digitoinnin avulla.
FIDA toimii Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) yhteydessä Mikkelissä. Elka on valtakunnallinen yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen asiakirjojen säilyttämis- ja tutkimuspaikka. FIDA ja Elka ovat osa Miktech Oy:n koordinoimaa Digitalmikkeli-klusteria www.digitalmikkeli.fi.