Henkilökuvassa Harry Feng

Ystävyys kaupankäynnin ytimessä

Kiina–Suomi-sillanrakentajan missiona on auttaa suomalaiset yritykset turvallisesti Kiina-markkinoille. Harry Fengin mielestä bisneksenteko ei ole lainkaan vaikeaa, kunhan ymmärtää ystävyyden ja paikallisuuden merkityksen kiinalaisille.

Harry Feng haluaa herättää suomalaiset pk-yritykset hyödyntämään Kiina-yhteistyön mahdollisuudet ja valtion verkoston tuen. – Tulevaisuudessa toivomme, että voimme tarjota palvelujamme valtakunnan laajuisesti.

Pekingissä syntynyt ja opiskellut  Harry Feng pakkasi laukkunsa ja suuntasi Suomeen runsas 20 vuotta sitten. Suositukset ystäviltä ja tuttavilta oli kuultu. Ensin hän työskenteli eri yrityksien palveluksessa, muun muassa kolme vuotta Finnairilla. Sitten hän perusti oman konsulenttipalvelutoimiston, joka toimi matkailutoimistona Kiinasta Suomeen saapuville liike- ja valtiomiehille.

– Sain mahdollisuuden seurata esimerkiksi Nokian, Koneen ja Valmetin, samoin useiden pienten yritysten kaupan ja liike-elämän Kiina-suhteiden kehittämistä. Vastaan tuli sekä hyviä caseja että niitä, joissa kaikki oli mennyt pieleen. Kokemusta kulttuurieroista ja niiden ymmärtämisestä karttui, hän kertoo.

Oma yritys sai jäädä, kun Feng siirtyi viime vuoden alussa Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n palvelukseen Finland China Technology Cooperation Committeen (FCTCC) projektipäälliköksi. Vantaan kaupunki ja China Development Bank (CDB) olivat aloittaneet  toukokuussa 2009 solmitulla sopimuksella yhteistyön ja seuraavaksi perustettiin FCTCC vauhdittamaan yritysten investointeja Kiinan ja Suomen markkinoille. Tavoitteena on auttaa yrityksiä rahoituspalvelupuolella, mutta myös kulttuurien ymmärtämisessä ja yhteensovittamisessa.

Ystävällisyydestä ja paikallisuudesta

Monet Suomessa ajattelevat, että Kiinassa on vaikeata tehdä bisnestä. Fengin mielestä tämä ei pidä paikkansa.

– Kyse on ihmisistä: jos olet ystävällinen, sinulle ollaan ystävällisiä. Jos yritys haluaa kasvaa Kiinan markkinoilla, sen on myös tunnettava paikallinen tapa. Eurooppalaista toimintamallia tai omia ajatuksia ei voi siirtää suoraan Kiinan-toimintaan.

Valtiotason kontakteja, ei shopping centereitä

Valtiotason sillat ovat Harry Fengin mukaan a ja o, jos haluaa onnistua bisneksenteossa Kiinassa.

– Valtio määrää paljolti alueiden kasvamisesta ja sen, minkälainen yritys kasvaa missäkin. Kiinalainen kumppaniyritys ei välttämättä tiedä, että kolmen vuoden päästä se siirretään jonnekin muualle. Valtio tietää, onko bisnekselle tulevaisuutta kyseisellä alueella. Suuria muutoksia saatetaan tehdä pienessäkin ajassa, Feng kuvailee.

Vantaan Innovaatioinstituutti ja FCTCC keskittyvät juuri valtio- ja ministeriötason kontaktien rakentamiseen. Yhteistyökumppani China Development Bank on 100%:sti Kiinan valtion omistuksessa. Monet suuret kiinalaisyritykset, kuten Air China, kuuluvat yhteistyöverkostoon. Oleellista kontaktiverkoston lisäksi on teknologian siirto ja apu yrityksille.

– Me emme ole kauppakeskus tai shopping center, kyseessä on paljon suurempi kuvio. Kiinan valtio haluaa länsimaista korkeaa teknologiaa Kiinaan ja etsii suomalaista osaamista. Esimerkiksi yhteistyösiltojemme kautta YIT myy energiansäästötekniikkaa Kiinaan, ja CDB puolestaan tarjoaa rahoituspalvelupaketin YIT:lle ja auttaa sitä pääsemään Kiinan markkinoille tarjoamalla laajan asiakasverkoston valtiontasolla.

Väärin ymmärretty "Art of War"

Pienet virheet saattavat vaikeuttaa ratkaisevasti yrityksen Kiinaan-menoa.

– Jos esimerkiksi tuotteesta puuttuu kiinankielinen merkki, se ei ehkä menekään kaupaksi. Tuotteen myyntiluvan saanti venyy, kun oikeita viranomaistahoja ei löydy, antaa Feng esimerkkejä. Kun virhe korjataan, asiat voivat taas rullata eteenpäin.

Suomessa yhteistyöhön voidaan lähteä ja tuote ostaa ilman, että kumppania tunnetaan kovin hyvin. Fengin mukaan Kiinassa ei näin tapahdu ja siksi oikeat kontaktit tarvitaan. Sopimuksen solmiminen on merkki ystävyydestä ja kumppanuudesta.

– Jotkut suosittelevat kuuluisaa Art of War -kirjaa kiinalaisen kaupanteon luonteen ymmärtämiseen. Hieno, yli tuhat vuotta vanha sotastrategioita käsittelevä teos ei mielestäni kuitenkaan sovi parhaiten lähtökohdaksi keskusteluihin ystävän kanssa. Kiinaan ei ole vaikea mennä, kunhan ymmärtää ystävyyden ja kumppanuuden syvällisen merkityksen bisneksessä.

Tilan antaminen toiselle

Harry Feng matkustaa 7–8 kertaa vuodessa eri puolille Kiinaa työnsä vuoksi. Työpäivät venyvät helposti 10-tuntisiksi. Vapaa-ajallakin hän helposti miettii jo seuraavia työtehtäviä.

– Olen työkone, hän naurahtaa.
– Haluaisin 100%:sti auttaa suomalaista yritystä onnistumaan ja pääsemään Kiinaan. Onnistumiset tekevät minut hyvin iloiseksi, ne ovat suuria voittoja elämässäni.

Harry viettää aikaa myös yhdessä perheensä ja kahden lapsensa kanssa esimerkiksi laskettelurinteessä. Suomessa hän kertoo viihtyneensä hyvin.

– Minun mielestäni Suomessa ei ole ollut vaikeaa, sillä suomalainen on ystävällinen ja rauhallinen.

Entäpä omat negatiiviset kokemukset tai kulttuurien törmäykset, onko niitä?

– Minulle on tärkeätä ajatella, että ihminen tekee ratkaisuja sen vuoksi, että hänellä siihen omat syynsä ja hän tekee mielestään oikein. Kiinalaisilla on pitkä historia ja olemme oppineet, että monet asiat vaikuttavat siihen, miksi joku toimii tietyllä tavalla. Aina en näe syitä. Toiselle tulee kuitenkin antaa tilaa, jotta oma maailma kasvaa.

Teksti: Pia Pere-Vanhanen
Kuvat: Harry Feng, Vantaan Innovaatioinstituutti Oy