Ympäristöhaasteet luovat suomalaisille liiketoimintamahdollisuuksia

Luovuus on ajatuksen lennon lisäksi myös systemaattista työtä, jonka avulla ihmiset prosessitaidoillaan ovat kykeneviä viemään hankkeita ideasta aina päämäärään asti. Pitkäjänteisestä työskentelystä, voimavarojen keskittämisestä ja luovuuden valjastamisesta hyödyksi voi nostaa esimerkiksi Cleantech-klusterin.

Ympäristöteknologian klusteria johtaa Mari Pantsar-Kallio.

– Klusterissa toimimisen etuna on se, että volyymimme ovat yhdessä suuremmat. Ympäristöteknologian osaamisklusterin myötä pienetkin yritykset voivat toimia aidosti kansallisesti, sillä toiminnassamme on mukana ympäristöalan merkittävimmät tutkimuslaitokset koko maasta ja ohjelmiemme avulla myös kansainvälistyminen on helpompaa, ympäristöteknologian klusteria johtava Mari Pantsar-Kallio kertoo.

Osaamiskeskusohjelman Cleantech-klusterin muodostavat Kuopio, Lahti, Oulu ja Uusimaa. Klusterissa toimiminen tuo työpöytään myös erilaisia ympäristöalan osaamisia ja näkökulmia, joita neljän eri paikkakunnan osaajat eripuolilta Suomea voivat tuoda mukanaan.

– Totta kai myös eri klustereiden välinen yhteistyö eri toimialojen välillä antaa uusia näkökulmia liiketoiminnan kannalta potentiaalisimmille alueille, Mari Pantsar-Kallio myöntää.

Ihmisten verkoston haasteet

Klusterin toimintaideana on verkostoituminen, joten toisilleen tärkeimmät kumppanit ja sidosryhmät eivät toimi samalla kampusalueella.

– Klusterissa toimivan on myös hyvä tuntea kaikki merkittävät toimijat kansallisesti. Toisaalta rahoitusmalli kansallisessa klusteriohjelmassa on haastava, koska useat rahoituslähteet ovat alueellisia tai maakunnallisia, mutta tähtäimenä taas on saada toimintamme hyödyttämään koko maata, Pantsar-Kallio sanoo.

Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan kansainvälistyminen on klusterin ehdoton fokus, jonka eteen Cleantech-klusteri tekee paljon työtä. Suomalainen osaaminen ja teknologia on korkeatasoista ja sitä arvostetaan paljon. Cleantech-klusterin päämarkkinat ovat hyvin kansainväliset, sillä suurin tarve ympäristöalan tuotteille ja palveluille on tällä hetkellä kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja osin myös Venäjällä.

– Pyrimme tekemään suomalaisia ympäristöalan yrityksiä tunnetuksi kasvavilla alueilla ja lähtemään mukaan markkinoille. Yritykset ovat pieniä, jolloin niillä ei yleensä ole resursseja kansainvälistyä. Tällöin voi klusteri tulla avuksi, Pantsar-Kallio toteaa.

Teksti: Taija Vento
Kuvat: mm. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy.