Energian kulutus – miten se kannattaa huomioida loma-asumisessa?
– Energian kulutus aiheuttaa ilmaston lämpenemistä edistäviä päästöjä ja kuormittaa sitä kautta ympäristöä. Erityisesti tilojen lämmitysratkaisuja kannattaa miettiä huolellisesti. Onko tilat todella tarpeen pitää lämpiminä ympäri vuoden, vai riittäisikö kuivanapitolämmitys tai vain märkätilojen lämmittäminen?
Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta – toivottaisiinko sillä saralla jotakin muutosta?
– Uusiutuvia energialähteitä kannattaa suosia loma-asumisessa. Tulisijasta kannattaa tehdä varaava, jolloin se toimii lämmityslaitteena. Mökillä kannattaa harkita myös aurinkoenergian hyödyntämistä, sillä loma-asunnon käyttö ajoittuu tyypillisesti juuri samaan vuodenaikaan, jolloin aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmät tuottavat parhaiten.
Rakentaminen ja kunnostus, materiaalien ja rakentamisen päästöt – mitä vinkkejä voisit antaa loma-asujan muistilistalle näihin liittyen?
– Uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttö pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä. Loma-asunnoista valtaosa onkin puurakenteisia. Hyvällä suunnittelulla rakennusosien ja rakenteiden huoltoväli ja elinkaari saadaan mahdollisimman pitkäksi.
Jätteiden lajittelu ja kierrätys – miten ne huomioidaan loma-asumisessa?
– Loma-asunnossa kannattaa varautua jätteiden lajitteluun, vaikka kunta ei aina pystykään vastaanottamaan kaikkia jätejakeita. Ekotehokkaassa loma-asunnossa on kuitenkin valmius kahdeksan tai useammankin jätejakeen keräämiseen eri astioihin. Kahdeksan erilaista jäteastiaa löytyy jo monen taloyhtiön pihamaalta.
Vesi- ja jätevesihuolto – miten ekotehokkuutta voidaan parantaa niiden osalta?
– Vesi- ja jätevesihuollon kannalta on ratkaisevaa, liitetäänkö loma-asunto vesi- ja jätevesiverkkoon. Verkon ulkopuolella kannattaa harkita esimerkiksi kuivakäymäläratkaisuja, jotka ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Verkkoon liitettävän vesikäymälän ja kylpyhuoneen ekotehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi käyttämällä järvivettä pesuvedeksi ja wc:n huuhteluvedeksi. Pakkasenkestävä vesijärjestelmä mahdollistaa sen, että mökin lämpötilan voi antaa talvikauden aikana laskea jopa pakkasen puolelle putkiston vaurioitumatta. Tämä tuottaa säästöjä lämmitysenergiassa.
Entäpä sijainti ja saavutettavuus – miten ne huomioidaan ekotehokkuusajattelussa?
– Mökille matkustetaan käytännön syistä yleensä omalla autolla. Julkisten kulkuneuvojen käyttö luonnollisesti vähentäisi mökkimatkojen ympäristökuormaa, mutta tämä ei ole useinkaan käytännössä mahdollista. Mökillä yhdellä kertaa vietetyn ajanjakson pidentäminen vähentää tutkimuksen mukaan mökkeilyn aiheuttamaa ajosuoritetta, sillä tulo- ja lähtöpäivän välisenä aikana autolla liikutaan yleensä verrattain vähän. Lyhyiden visiittien sijasta kannattaa siis suunnitella mökkireissut muutaman päivän mittaisiksi myös ympäristön säästämiseksi.
Myös varustelutaso mietityttää monia, samoin luonnon huomioiminen ylipäätänsä paremmin. Mitä ajattelet siitä?
– Mökille ei mielestäni kannata viedä omakotitalon ratkaisuja. Luonnon monimuotoisuuden säilymistä voi tukea jättämällä pihamaa luonnontilaiseksi nurmikentän sijasta.
– Mökkiasuminen herättää mielikuvia luonnonläheisestä vapaa-ajanvietosta. Loma-asumisesta voi kuitenkin aiheutua huomattava ympäristökuorma. Mökit varustetaan yhä useammin kakkosasunnoiksi, ja helposti syntyy tilanne, jossa perhe ylläpitää kahta omakotitaloa yhden sijasta.
(Kysymyksissä on huomioitu muun muassa Ekopassin kuusi ekotehokkuuden perusindikaattoria.)
