EU–Venäjä-innovaatiofoorumi

Yhteistyötä ja modernisaatiota

Lappeenranta on ottanut ohjat käsiinsä ja hypännyt suuriin saappaisiin, kun se on ryhtynyt silottamaan tietä PK-yritysten yhteistyöhankkeille itärajan yli EU–Venäjä-innovaatiofoorumin avulla.

Pääministerit Putin ja Vanhanen viime vuoden innovaatiofoorumissa.

Lappeenrannan sijainti lähellä Venäjän-rajaa ja yhteistyömyönteinen asenne itärajan molemmin puolin ovat olleet avainasemassa, kun Lappeenrannan kaupunki ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto järjestivät viime vuonna EU:n ja Venäjän välisen korkean tason innovaatiofoorumin. Toukokuun lopussa se järjestetään toistamiseen.

Viime vuonna mukana olivat Suomen ja Venäjän pääministerit Vanhanen ja Putin. Maiden poliittisten johtajien osallistumista voidaan pitää osoituksena, että foorumilla ja sen ajamalla innovaatioyhteistyöllä on painoarvoa ja poliittista tahtoa.

Tänä vuonna foorumi keskittyy erityisesti konkreettisen yritysyhteistyön edistämiseen.

Kehittämispäällikkö Katja Keinänen.

Alusta, johon yhteistyö nojaa

Innovaatiofoorumin tarkoituksena on edistää EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä innovaatioiden hyödyntämisessä ja kaupallistamisessa sekä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa. EU:n ja Venäjän välillä tämän tyyppinen yhteistyö on virallistettu vuonna 2010 hyväksytyn modernisaatiokumppanuuden muodossa.

Kohderyhmänä ovat erityisesti PK-yritykset, jotka toimivat Suomessa, muualla Euroopassa ja Venäjällä. Suurilla teollisuusyrityksillä on jo olemassa olevat toimintatapansa ja fooruminsa tämän tyyppisen yhteistyön edistämiseen, kuten EU–Russia Industrialists’ Round Table, joka on myös mukana Innovaatiofoorumin järjestämisessä.

Sisällöllisesti foorumin painopisteet sijoittuvat energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, tieto- ja viestintäteknologiaa sekä terveyttä koskeviin innovaatioihin ja niitä kehittäviin yrityksiin. Foorumissa muun muassa hahmotellaan yhteistyömuotoja Venäjän ja Euroopan tulevien energialinjauksien toteuttamiseen.

– Innovaatiofoorumi on alusta, jolta yritysten on helpompi ponnistaa kaupallisiin yhteistyöprojekteihin rajan yli, Lappeenranta Innovationin kehittämispäällikkö Katja Keinänen kuvailee. Keinänen on päävastuussa foorumin järjestämisessä.

Yksi viime vuoden puhujista oli Rusnanon pääjohtaja Anatoly Chubais.

Alusta-käsitteeseen kuuluu se, että foorumissa käydään läpi EU:n ulkorajan ylittävän yhteistyön esteitä ja ongelmakohtia sekä etsitään niihin ratkaisumalleja käytännön tasolla. Keskustelun ja yhteisten käytäntöjen laatimisen tarkoituksena on tasoittaa rajan ylittävän yhteistyön tietä molempiin suuntiin. Yksi toivomus on, että eri maiden ministereiden välille syntyisi poliittista dialogia foorumissa esille nousseista yritysten yhteistyön esteistä. Foorumi siis haluaa nostaa ongelmakohtia päättäjien tietoisuuteen. Viime vuonna foorumissa kirjattiin kymmenen aloitetta ja projektiehdotusta, joita tämän vuoden foorumissa viedään eteenpäin.

Keinäsen mukaan foorumissa käynnistynyt merkittävin projekti liittyy yritysyhteistyön rahoitukseen, jonka sekavuus on merkittävä eurooppalaisten ja venäläisten innovatiivisten yritysten kasvua hidastava tekijä. Jokaisella EU:n maalla ja Venäjällä on omat kansalliset rahoitusmekanisminsa, joiden tehokas hyödyntäminen on ollut hankalaa, mutta nyt siihen ollaan luomassa yhtenäistä mallia.

– Kasvuyritysten rahoituksen järjestämisessä häviämme selkeästi esimerkiksi USA:lle, Keinänen perustelee projektin tärkeyttä.

Lappeenranta Innovationin toimitusjohtaja Reko Juntto (kuvassa kesk.) ja hallituksen puheenjohtaja Markus Iiitiä avaavat Venäläisten innovaatioiden näyttelyn ensimmäisessä EU–Venäjä-innovaatiofoorumissa toukokuussa 2010.

Luottamusta rakentamassa

Käytännöllisten toimintamallien luomisen, ongelmien tasoittamisen ja tiedottamisen lisäksi foorumiin kuuluu Business Matchmaking -tapahtuma, jossa venäläiset ja EU:n alueen yritykset voivat tutustua potentiaalisiin kansainvälisiin yhteistyökumppaneihinsa ja käydä näiden kanssa keskustelua näkemyksistään ja tarpeistaan. Matchmaking-tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Enterprise Europe Network -verkoston kanssa.

Paikalla on myös innovaationäyttely, johon kansainvälistä yhteistyötä etsivät venäläiset yritykset saapuvat esittelemään innovaatioitaan ja etsimään länsimaista partneria.

Venäjän-yhteistyöstä kiinnostuneille PK-yrityksille EU–Venäjä-innovaatiofoorumi on todellinen aarreaitta. Sieltä saa tietoa, kuinka Venäjälle suuntaavan yrityksen kannattaa toimia ja mitä rajan ylittävän yhteistyön käynnistämisprosessissa on otettava huomioon.

EU:n sisämarkkinoilla määräykset ovat yhtenäiset, joten täällä toimiminen on melko helppoa, mutta esimerkiksi Venäjän viranomaiskulttuuri, byrokratia, poikkeaa täysin EU:sta. Myös kulttuurilliset ja kielelliset erot ovat melkoisia. Tämän vuoksi Venäjälle laajentaminen on PK-yrityksille raskas toimenpide omin avuin.

– Kaikki on kuitenkin opittavissa, Keinänen viittaa venäläisiin määräyksiin ja muihin kulttuurillisiin eroavaisuuksiin.

Venäjälle ei ole syytä lähteä soitellen sotaan, vaan yhteistyökuvion perustaminen on pitkä prosessi. Toimivan kumppanuuden syntymiselle on annettava aikaa. Se vaatii suunnitelmallisuutta. Kun kumppani on löytynyt, tarvitaan molemminpuolista luottamusta, joka syntyy aluksi keskustelujen, myöhemmin myös toiminnan kautta.

Apuna yhteistyön käynnistämisessä on Lappeenranta Innovationin perustama suomalais-venäläinen innovaatiokeskus Pietarissa. Se toimittaa kaikkea yritystoimintaan liittyvää tietoa Venäjältä ja etsii sikäläisiä yrityksiä, jotka hakevat länsimaisia partnereita. Keskuksessa on myös työpisteitä, jotka ovat yhteistyötä aloittelevien yritysten käytettävissä.

Venäjän tiede + länsimainen tuotteistaminen = kumppanuus

Lappeenranta Innovation on toiminut jo vuosia suomalais-venäläisen yritysten välisen yhteistyön kehittämisen hyväksi. Siksi Lappeenrannalla on hyvä asema foorumin järjestäjänä. Tässä mielessä Lappeenranta on Venäjän ja EU:n välinen portti.

Kuten yritysten välinen yhteistyö, myös foorumi on pitkäjänteistä työtä, Keinänen toteaa.  – Menee vuosia, jotta meidät noteerataan EU:n laajuisesti, mutta odotan, että foorumi nousee merkittävään rooliin.

Tässä vaiheessa Suomen itärajan ylittävää yhteistyötä tekevät lähinnä suomalaiset ja venäläiset PK-yritykset. Viime aikoina etenkin Virossa on virinnyt innostusta, ja mukana on myös joitakin ruotsalaisia yrityksiä.

Keinänen uskoo, että jatkossa muutkin EU:n maat heräävät ja luovat kontakteja Venäjälle, sillä siellä tieteen taso on korkea. Mainittakoon esimerkiksi lääketiede.

Venäläinen perustutkimus on laajaa ja sillä on syvyyttä, mutta sen käytännön hyödyntämisessä ja tuotteistamisessa venäläisillä on vielä opittavaa. Tämä tarjoaa loistavat edellytykset kansainväliselle yhteistyölle.

Teksti: Timo Kuukkanen
Kuvat: Lappeenranta Innovation Oy