Kansainvälinen tutkimus taklaa yhteisiä ongelmia

Eurooppalainen yhteistyöhanke voi tarjota omaa organisaatiota kyvykkäämmän pelikentän yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. TEKEL kouluttaa uusia osaajia EU:n puiteohjelmahankkeisiin.

EU:n tutkimuksen puiteohjelmat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia tutkijoille, suuryrityksille ja pk-yrityksille. Esimerkiksi lääke- tai epidemiologian tutkimuksessa ongelmat ja haasteet ovat globaaleja, jolloin eurooppalaisella hankkeilla tutkijoiden osaaminen voidaan yhdistää isommaksi kokonaisuudeksi.

Suuret yritykset puolestaan tarvitsevat uusiutuakseen innovaatioita, joita on mahdollista luoda yhteistyössä tutkimuksen huippuosaajien ja pk-yritysten kanssa. Pienille yrityksille puiteohjelmahankkeeseen osallistuminen voi laajentaa markkinointikanavia kertaheitolla Euroopan laajuisiksi, koska hankkeessa voidaan työskennellä potentiaalisten käyttäjien ja heidän uusien ideoidensa kanssa.

Paul Drath, Singleimage Ltd

Monipuolisia osaajia tarvitaan

Puiteohjelmaan osallistuakseen on tunnettava monenlaisia hakuprosessiin liittyviä sääntöjä, kerättävä tutkimuskonsortio ja osattava hakemusteksteihin vakiintuneet käytännöt. TEKEL järjesti viime talven aikana EU-hankevalmistelijoiden koulutuksen, johon osallistui noin 100 henkilöä ympäri Suomen. Koulutuksesta vastasi yksi johtavista eurooppalaisista puiteohjelmakouluttajista, brittiläisen Singleimagen Paul Drath.

Miksi puiteohjelmahakemukset ovat niin hankalia ja ne usein epäonnistuvat?

– Ensimmäinen virhe on se, että työohjelmaa ei ole luettu kunnolla. Valikoiden vain joihinkin työohjelmassa esitettyihin ongelmiin tarttuva hakemus ei voi saada rahoitusta, Paul Drath sanoo.

– Toisaalta konsortion muodostaminen on myös vaativaa. Hakemuksessa on kyettävä osoittamaan mitkä ovat eri osapuolten roolit ja kuinka ne täydentävät hankkeessa toisiaan, myös tulosten hyödyntämisen näkökulmasta, Drath selventää.

– Joskus myös eri näkökulmien yhteensovittaminen on haasteellista, sillä tutkijat keskittyisivät mielellään tutkimukseen ja yritykset puolestaan markkinapotentiaaliin. Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa, jotta hankehakemus voi saada myöntävän päätöksen.

Suomalaisten taidot auttavat menestymään

Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä suomalaisilla on Drathin mukaan monia etuja, josta tärkein on erinomainen englannin kielen taito.

– Hyvä koulutusjärjestelmä näkyy muun muassa siinä, että tutkijoiden lisäksi myös tukipalveluissa työskentelevillä ihmisillä on hyvä kielitaito, Drath toteaa.

Toisaalta edistyksellisyys voi sokaista Suomen markkinatilanteen pohjalta laaditussa hankehakemuksissa.

– Suomessa taksikin ottaa mieluummin vastaan luottokortin kuin käteistä rahaa, mutta mobiili tiedonsiirto ei ole kaikissa maissa yhtä kehittynyttä. Suomalaisten tuotteiden ja palvelujen markkinat ovat globaalit, mutta olosuhteet muualla voivat olla kehittymättömämmät. Tämä pitäisi ottaa huomioon eurooppalaista hanketta valmisteltaessa, Drath summaa.

EU-puiteohjelmaosaajia kehitetään koulutuksella

TEKELin järjestämään puiteohjelmakoulutukseen kaikki halukkaat eivät mahtuneet ensimmäisellä kerralla mukaan. Hakemuksen valmisteluun, talous- ja sopimusasioihin keskittyvä koulutus uusitaan syksyn 2011 aikana, jolloin 75 henkilöä perehtyy intensiivisesti puiteohjelmahankkeisiin.

Koulutuksen haku on käynnissä parhaillaan ja se jatkuu 3.6.2011 saakka.

Lue lisätietoja: http://www.tekel.fi/teknologiakeskustoiminta/ohjelmat_ja_verkostot/eu-hankevalmistelijoiden-koulutu/

Teksti: Taija Vento
Kuvat: Taija Vento ja Microsoft Clipart