Venäjä-yhteistyössä voidaan nähdä 1990-luvulta lähtien kolme ajallisesti toisiaan seurannutta pääteemaa: Neuvostoliiton ajalta periytyvä suomalais-venäläinen kaupunkien ystävyyskuntatoiminta ja sen pohjalta rakentuneet seudullisten toimijoiden yhteistyöverkostot, toisena ”aaltona” suomalaisten yritysten viennin edistämiseen tähtäävät toimenpiteet ja uusimpana toimintatapana toimiala- ja osaamispohjainen yhteistyö. Perinteisesti yhteistyötä ovat tehneet kaupungit, kauppakamarit ja seudulliset elinkeinotoimijat.
Teknologiakeskusten rooli on kasvanut osaamispohjaisen yhteistyön lisääntyessä. Talvella 2011 tehdyn kyselyn perusteella TEKEL-verkoston toimijat ovatkin jo nyt aktiivisesti mukana lukuisissa Venäjä-toiminnoissa. Esimerkiksi Hermia Yrityskehitys Oy on vuodesta 1995 tehnyt yhteistyötä Novosibirskin kaupungin, alueen ja siellä olevien erilaisten tutkimuslaitosten sekä Venäjän tiedeakatemian Siperian-osaston kanssa. Etelä-Savon Kauppakamari perusti vuonna 1998 Pietariin Itä-Suomen Businessedustuston (ISBE), jonka kanssa Miktech Oy on tehnyt yhteistyötä toimiston perustamisesta lähtien. Strategisesti Venäjä-yhteistyö koetaan erityisen tärkeäksi etenkin Itä-Suomessa, mikä näkyy tämän alueen teknologiakeskusten toiminnan painotuksissa.
Puitteet suomalais-venäläiselle yhteistyölle luodaan Venäjällä keskusjohdon ja aluehallintoviranomaisten tahtotilalla ja ohjauksella. Nämä vaikuttavat suoraan muun muassa venäläisten osapuolten omiin rahoitus-mahdollisuuksiin. Toimivat suhteet viranomaisiin ja näiden tahtotilan huomioiminen on tuloksekkaan Venäjä-yhteistyön ehto ja edellytys.
Venäläisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten rooli on osaamispohjaisen yhteistyön kehittämisessä keskeinen. Yliopistokenttää on Venäjällä uudistettu ja tutkijoiden kiinnostus ja valmiudet kansainväliseen yhteistyöhön ovatkin lisääntyneet. Toimintaa rajoittaa kuitenkin toimijatasolla edelleen niukat taloudelliset resurssit. Myös esimerkiksi tutkimuslaitoksien tutkimustulosten kaupallistamisprosessien rakentaminen on vasta alkuvaiheessa. Teknologiapuisto- ja yrityshautomokonseptit ovat kuitenkin jo osin hyvinkin toimivia ja tämä toimiala kehittyy voimakkaasti Venäjällä.
Hyvän FIN–RUS-yhteistyön perusteesit voidaan kokemukseni perusteella tiivistää seuraavasti:
- Onnistuneessa yhteistyössä sekä suomalaisilla että venäläisillä osapuolilla on aito oma intressi ja tahtotila yhteistyön tekemiseen (win–win-tilanne). Hyvissä yhteistyökonsortioissa on oltava mukana sellaisia venäläisiä toimijoita, jotka hyötyvät suoraan yhteistyön tuloksista. ”Hankkeita hankkeiden vuoksi” -aika on ohi.
- Yhteistyö henkilöityy positiivisesti ja avainhenkilöiden välillä vallitsee avoin ja luottamuksellinen suhde. Venäläisen kulttuurin tutuksi tuleminen on yksi merkittävä yhteistyön tulos.
- Yhteistyö perustuu tasapuolisuuteen, toisen osapuolen kunnioittamiseen ja on luonteeltaan pitkäjänteistä. Pikavoittojen saavuttaminen Venäjä-yhteistyöstä ei enää ole mahdollista eikä Venäjän-markkinoille voida mennä huomioimatta paikallisia olosuhteita ja toimijoita.
- Kummallakin osapuolella on osoittaa riittävästi osaavia ja sitoutuneita henkilöresursseja yhteistyön toteuttamiseen. Suomalaisille venäjän kielen hyvä osaaminen on edelleen selkeä etu, joskaan ei enää pakko.
Osaamisintensiivisten pk-yritysten määrän kasvu Venäjällä, venäläisten yliopistojen avautuminen ja teknologiapuisto- ja yrityshautomokonseptien kehittyminen avaavat uusia yhteistyömahdollisuuksia myös suomalaiselle yrityselämälle. Tämä korostaa myös suomalaisten teknologiakeskusten roolia ja mahdollisuutta toimia sillanrakentajana. TEKEL-verkosto pystyy helpottamaan suomalaisen yritysasiakkaan pääsyä hyvän Venäjä-yhteistyön alkuun.
