Receptor-hanke käynnissä – tutkimustulokset kaupalliseen käyttöön

Receptor-hanke pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen. Suomessa tehdään paljon huippututkimusta, joka johtaa vain tulosten julkaisuun. Hankkeella halutaan saada yliopiston tutkijat myös tuotekehitykseen.

 

Johtaja Reijo Itkonen FinnMedistä toimii Receptor-hankkeen vetäjänä.

Life science -toimialaan eli lääke- ja terveystieteeseen keskittynyt Receptor pyrkii markkinoimaan suomalaista yliopistotasoista tutkimusalan huippuosaamista ulkomaisille yrityksille. Vastavuoroisesti hanke tähtää ulkomaisten investointien saamiseen Suomeen.

Tamperelaisen life science
-asiantuntijapalveluja tarjoava yritys FinnMedi Oy käynnisti Receptor-hankkeen vuonna 2009, ja se päättyy vuoden 2011 lopussa. Nyt ollaan loppusuoralla, ja sen ensimmäisiä tuloksia aletaan saada julkisuuteen.

Hankkeen johtaja Reijo Itkonen FinnMedi Oy:stä perustelee projektia sillä, että vaikka Suomessa on huippuluokan tutkimusosaamista, se ei ole johtanut menestyvään liiketoimintaan niin usein kuin olisi ollut suotavaa.

Projektilla on haluttu kertoa yliopistoille, että tutkimuksen lopullinen tavoite voi olla muutakin kuin tulosten julkaiseminen arvostetussa alan lehdessä. Tutkimusta ja osaamista voidaan hyödyntää tehokkaammin liike-elämässä ja sitä kautta laajemmassa yhteydessä, joka hyödyttää loppupeleissä monia osapuolia.

 

Hanke avannut uusia uria


Receptorissa muodostettiin laajojen kartoitusten perusteella neljä osaamisyhteisöä, jotka koostuivat eri yliopistojen tutkimusryhmistä ja tutkimusta lähellä olevista yrityksistä. Kriteereitä olivat osaaminen ja sitoutuminen projektiin. Niiden tutkimusalueina ovat luu- ja rustotutkimus, neurotutkimus, rokotekehitys ja point-of-care-diagnostiikka.

Tutkimusyhteisöjen tutkimusosaamista – joka pitää ymmärtää laajemmin kuin yksittäisiä tutkimustuloksia tai patentteja – ryhdyttiin aktiivisesti markkinoimaan valikoiduille ulkomaisille yrityksille.

Hankkeen koordinaattorit ovat selvittäneet, mitkä ulkomaiset tahot voisivat olla kiinnostuneita suomalaisesta tutkimusosaamisesta. Tällaisia yrityksiä oli alun perin muutama sata, joista lähempään yhteistyöhön valikoitiin muutama kymmenen.

Näille on tehty aktiivista käytännön myyntityötä, jossa uutena elementtinä on ollut se, että myös itse tutkijat ovat osallistuneet markkinointiin. Tämä tuo myyntityöhön lisää uskottavuutta. Hankkeen puitteissa on käytetty myös perinteisiä keinoja, kuten esitteitä, matkoja kahdenkeskisiin tapaamisiin ja esitelmiä alan konferensseissa.

Receptor on sikäli kiinnostava, että yhtä laajaa hanketta ei ole valtakunnallisesti toteutettu missään muualla. Hankkeen toteuttajina ovat olleet FinnMedin lisäksi Culminatum Innovation, BusinessOulu, Turku Science Park ja Kuopio Innovation, jotka ovat kaikki TEKELin jäseniä, sekä Greater Helsinki Promotion.

Hankkeen puitteissa luodussa toimintamallissa oleellinen merkitys on tiettyyn tutkimusalaan keskittyneillä osaamisyhteisöillä, mikä on Suomessa uutta.

– Ylialueellisella yhteistyöllä on haluttu vähentää eri alueiden välistä kilpailua tutkimuslähtöisten investointien houkuttelussa, ja yhteistä valtakunnallista projektia on haluttu viedä eteenpäin TEKELin eri jäsenten kesken, Reijo Itkonen sanoo.

– Tämän toivotaan jatkuvan myös hankkeen päätyttyä.

 

Tutkimuksesta bisnestä


Alun perin hankkeen tavoitteena oli saada yksi yhteistyösopimus jokaiselle osaamisyhteisölle ulkomaisen toimijan kanssa ja yhden ulkomaisen yrityksen sijoittumispäätös Suomeen. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomeen perustettavaa tuotekehitysyksikköä.

– Vaikka hankkeen osapuolten löytäminen oli huomattavasti oletettua haastavampaa, olemme saavuttamassa asetetut tavoitteet. Olemme saaneet tähän mennessä kolme yhteistyöhön tähtäävää sopimusta, ja vuoden loppuun mennessä syntyy todennäköisesti kaksi lisää. Ulkomaisia sijoittumisia saadaan vuoden vaihteeseen mennessä todennäköisesti yksi tai kaksi. Me itse olemme hankkeeseen hyvin tyytyväisiä, Reijo Itkonen iloitsee.

Yhteistyösopimukset eivät ole vielä julkisia, mutta niissä on mukana luu- ja rustotutkimuksen, neuroalan ja point of care-diagnostiikka-alan tutkimusyhteisöjä. Neuroala vaikuttaa näistä lupaavimmalta.

– Hankkeen laadullinen tavoite oli kehittää toimintamalli, jolla tutkimusyhteisöt voivat kansainvälistyä. On selvästi havaittavissa, että varsinkin nuoremmat tutkijat ovat avoimempia tutkimustulostensa hyödyntämiselle, Itkonen kertoo.

– Mielestäni tutkimusta pitäisi tarkastella Suomessa kriittisemmin. Rahoituksen pitäisi olla selkeämmin yhteydessä tutkimuksen tuloksiin ja etenkin niiden hyödyntämiseen.

Tämän hankkeen ESR-rahoituksesta on vastannut Uudenmaan ELY-keskus noin 85 prosentilla sekä osallistujat itse.

– Me toivomme, että hankkeen päätyttyä ainakin valtakunnallinen ja kansainvälinen toimintamalli sekä tutkijayhteisöjen markkinahenkinen asenne jäävät jäljelle, Reijo Itkonen sanoo.


Teksti & kuva: Timo Kuukkanen

 





























































Lue myös Receptor-hankkeeseen liittyvä yritys-case:
Paluu sivun alkuun