Pk-yritysten kansallisessa kasvuohjelmassa tavoitteet saavutettu reippaasti etuajassa

Pk-yritysten kansallinen kasvuohjelman toteutus on vielä kesken, mutta tuloksia on jo selkeästi näkyvissä. Tavoitteen mukaiset 200 yrityksille laadittua perusanalyysiä  ja 80 kehittämisohjelmaa  valmistuivat yli vuoden etuajassa. Verkostoa yhdistävä toimintamalli on poikinut useita kansallisia kehitysohjelmia, joissa hyväksi havaittua mallia halutaan hyödyntää.

– Satakunnassa kehitettyä pilottihanketta ja hyvää käytäntöä on laajennettu koko maan kattavaksi toimintamalliksi, kertoo Jari Järnstedt.

Pk-yritysten kansallisella kasvuohjelmalla on ollut kaksi päätavoitetta.

– Olemme halunneet luoda teknologiakeskusten kansalliselle verkostolle yhtenäisen yrityskehitystoiminnan mallin, jolla voidaan kohdistaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen suunnatut resurssit mahdollisimman tehokkaasti.  Näin rakennamme TEKEL-verkostosta entistä paremman instrumentin kansallisten kehitysohjelmien toteuttamiseen siten, että yritykset tavoitetaan tasapuolisesti niiden sijainnista riippumatta, Prizzway Oy:n toimitusjohtaja Jari Järnstedt kertoo.

Tavoitteena on ollut myös tavoittaa 200 pk-yrityksen joukosta sellaisia yrityksiä, joilla on kasvutavoitteita ja halukkuutta kehittää liiketoimintaansa. Näistä 80:lle on haluttu rakentaa liiketoiminnan kehitysohjelmat sekä toteuttaa kehittämistoimenpiteitä yritysten omien kasvutavoitteiden saavuttamiseksi.

Ohjelman tuloksia on jo nähtävissä, vaikka ohjelmakautta on vielä runsas vuosi jäljellä. 

– Kehittämisohjelmille oli suuri tarve. Osoituksena tästä on se, että 80 yritykselle laaditut kehittämisohjelmat valmistuivat yli vuoden suunniteltua aiemmin. Yritykset ovat myös ottaneet Pk-yritysten kansallisen kasvuohjelman tarjoaman toimintatavan erittäin hyvin vastaan. Monet niistä ovat jopa ottaneet hankkeessa käytetyn selainpohjaisen Progress-kehitystyökalun omaan aktiiviseen käyttöönsä, kertoo Järnstedt.

– Yritysten kehittymisodotukset valikoiduilla 80 yrityksellä näyttävät positiivisilta: esimerkiksi kasvuodotukset ovat selkeästi yleistä tasoa korkeammat. Myös kannattavuustavoitteet ylittivät ne tavoitearvot, joita hankkeelle oli asetettu.

Hyvä käytäntö eteenpäin

Teknologiakeskusten verkostolle on tuotettu yhtenäiset Progress-työkalut, joiden avulla verkosto voi tuottaa helposti yhteneviä raportteja yrityskehittäjien yrityksissä tekemästä työstä. Nämä tiedot ovat erittäin tärkeitä esimerkiksi rahoittajille, jotka pohtivat mahdollisimman tuottavia suuntauskohteita kehittämisvaroille.

Uusi pilotoitu TEKEL-verkoston yhtenäinen toimintamalli on jo poikinut useita kansallisia kehitysohjelmia, joissa TEKELin osaavia yrityskehittäjiä ja käytännössä hyväksi todettuja yhteinäisiä työkaluja halutaan hyödyntää. Teknologiateollisuus esimerkiksi halusi TEKEL-verkoston kumppaniksi toteuttamaan TRIOplus-hanketta, jonka puitteissa autetaan erityisesti Teknologiateollisuuden rakennemuutoksessa olevia yrityksiä. TRIOplus-hankkeessa lähestytään 600 suomalaista yritystä, ja operatiivisen työn kentällä toteuttaa TEKEL-verkosto tiiviissä yhteistyössä laajan sidosryhmäverkoston kanssa.

Parasta palaute, pahinta turha byrokratia

– Paras palaute onnistumisesta on aina se, kun kuulee itselle tuntemattoman yrittäjän kertovan innostuneesti asiasta, jota olet ollut itse rakentamassa. Oli sykähdyttävä hetki, kun Tampereen alihankintamessuilla piti esitelmää yrittäjä, jonka yritykseen oli tehty kehittämisohjelmat Pk-yritysten kansallisen kasvuohjelman toimesta. Oli hienoa kuulla asiakkaan tuntemuksia ja peilata niitä siihen, miten oli itse ajatellut kokonaisuuden alun perin toimivaksi, sanoo Jari Järnstedt.

– Suurimpia haasteita kansallisten kehitysohjelmien tehokkaaseen läpivientiin on edelleen suomalaisten itse rakentama byrokratia. Monet asiat tulee muodollisesti kierrättää useassa myllyssä, vaikka niiden lisäarvo varsinaiselle työlle olisi mitätön. Tätä byrokratiaa vastaan olemme yrittäneet hyödyntää tietotekniikkaa mahdollisimman tehokkaasti, mutta silti asioissa on vielä paljon ongelmia.

Suomalaisen yritystoiminnan innovaatio maailmalle?

Yrityskenttään tehokkaasti jalkautuva suomalainen toimintamalli on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.

– USA:ssa, Brasiliassa ja Englannissa on oltu kiinnostuneita Pk-yritysten kansallisen kasvuohjelman toimintamallista ja työkaluista. Uskon, että kun nyt pilotoitua mallia aletaan markkinoida kansainvälisillä areenoilla, voimme laajentaa Suomessa testatun pilotin myös uusiin maihin, suunnittelee Järnstedt.

– Uskon, että pilottihankkeiden päätyttyä tätä suomalaista yrityskehitystoiminnan innovaatiota – näin uskaltaisin sitä kutsua – viedään kansainvälisille areenoille. Olen täysin vakuuttunut siitä, että yrityskentän kehittämistyöhön liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia kaikissa teollistuneissa maissa – ainoastaan kieli ja kulttuuri muuttuvat.

Järnstedt kertoo, että vuonna 2011 on käynnistymässä uusia valtakunnallisia ohjelmia, joissa Progress-järjestelmää hyödynnetään muun muassa yritysten strategioiden ja tulevaisuuden skenaarioiden tekemiseen.

– Lisäksi rakennamme entistä tehokkaampia toimintamalleja yritysverkostojen rakentamiseen. Näissä asioissa teemme tiivistä yhteistyötä Teknologiateollisuuden kanssa.

Teksti: Pia Pere-Vanhanen.
Kuvat: TEKEL.