Meriklusterissa navigoidaan uusia väyliä taantuman aikana

Mitä tehdään kun maailman laivanrakennusmarkkinat ovat pysähtyneet? Odotellaan aikoja parempia, tehostetaan omaa toimintaa vai haetaan uusia bisnesmahdollisuuksia? Meriklusteriohjelma kannustaa yrityksiä tekemään erityisesti kahta viimeksi mainittua.

Meriklusteriohjelman johtoryhmä koolla.

Suomalaisella meriteollisuudella on pitkät perinteet telakkapainotteisessa toiminnassa. Verkostomaisesti kehittynyt osaaminen on kansainvälisesti huipputasolla ja teknisesti vaativien luksusristeilijöiden rakentamisessa olemme pärjänneet loistavasti. Talouden taantuman myötä tilanne on kuitenkin muuttunut. Osaamista täytyy hyödyntää muulla tavalla, sillä sen säilyttäminen toimivana on myös pitkäaikainen kilpailuetu.

TEKEL-verkostossa kasvuyrityspalvelut on määritelty yhdeksi strategiseksi tukijalaksi. Tämän päivän markkinakurimuksessa kasvuyrittäjyyteen kannustavilla eväillä ei ehkä pääsekään meriteknologia-alan yrityksen kaveriksi. Kasvuyrityspalvelujen sijaan päivän sana meriklusterissa onkin liiketoiminnan ja osaamisen uusiutuminen, sillä vaikka tekemiset voivat osittain olla samoja kuin noususuhdanteen aikana, on niissä painotusero. Innovaatioiden merkitys kasvaa taantumasta elvyttäessä, sillä kilpailu tulee olemaan entistä globaalimpaa ja markkinat haasteellisia.

– Vielä 1 ½ vuotta sitten meillä oli akuuttina ongelmana tuotantokapasiteetin riittävyys. Nyt kapasiteettia on yllin kyllin, kertoo Meriklusteriohjelmassa toimiva kehittämispäällikkö Janne Vartia Prizztechistä. – Tällä hetkellä kysymys on siitä mistä löydetään uusia liiketoiminnan tukijalkoja, liiketoimintamahdollisuuksia ja markkinoita. Sitä kautta olisimme taas kasvun tiellä, mikä olisi myös yhteiskunnan kannalta toivottavaa.

Uusia markkinoita telakkateollisuuden rinnalle toivotaan löytyvän muun muassa offshore- ja energia-alan selvitysten pohjalta. Offshorella tarkoitetaan öljyn ja kaasun tuotantoa merellä haastavissa oloissa. Vartian mukaan alan vetureina toimivien isojen yritysten kanssa parhaillaan pohditaan suomalaisen offshore-teollisuuden strategioita.

Brasilian tuulista vauhtia

Viime marraskuussa ryhmä suomalaisia elinkeino- ja yrityselämän vaikuttajia kävi tutustumassa Brasilian vientimahdollisuuksiin ministeri Väyrysen johdolla, missä valtion energiayhtiön, Petrobrasin mittava investointiohjelma toimi houkuttimena. Matkan päävientiartikkelina oli meriteknologia, mutta myös suomalainen metsä- ja energiaosaaminen olivat esillä. Myös Meriklusteriohjelma oli mukana matkalla.

– Offshore-teknologiaan Brasiliassa liittyy teknologisia haasteita erityisen syvien vesien vuoksi. Toisaalta liiketoimintaan liittyy myös liiketaloudellisia ja poliittisia haasteita. Näihin kysymyksiin haetaan parhaillaan ratkaisuja, jotta suomalainen teollisuus voisi toimia siellä, Janne Vartia sanoo.

Alustavaa selvitystä on tehty myös Venäjälle laivanrakennuskorporaation muodostamisen yhteydessä ja siellä offshore-teollisuuden haastavuutta lisäävät kylmyys ja etäisyydet.

Erikoistumalla suomalaiselle osaamiselle markkinarako

Meriklusteriohjelma verkottaa kaikenkokoisia yrityksiä isoista globaaleista toimijoista aina pieniin pk-yrityksiin, sekä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia.

– Osaamisklusterin tehtävänä on hoitaa ja edistää asioita, joita markkinat eivät hoida, Vartia kiteyttää. Yhteinen nimittäjä useimmille yrityksille on tarve löytää keinoja huolehtia liiketoiminnan jatkuvuudesta huonojen aikojen yli. Tässä onnistuminen riippuu sekä uusien markkinoiden löytämisestä, että toisaalta uudenlaisten teknologioiden kehittämisestä. Tällä hetkellä pääpaino on kuitenkin uusien markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa.

Teknologian tuomiin mahdollisuuksiin voi tulla toisaalta myös yllättäviä muutoksia, jos esimerkiksi poliittisten päätösten myötä aletaan tukea voimakkaasti offshore-tuulivoimatuotantoa.

– Suomalaisilla voisi olla markkinarakoa juuri vaativien olosuhteiden teknologioiden hallinnassa, sillä bulkkituotteiden tuotannossa emme voi enää kilpailla Aasian maiden kanssa. Toisaalta meriteknologian markkinarakoa voisi olla myös ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden kehittäminen huippuunsa. Tällaisessa voisi hyödyntää suomalaista osaamista parhaimmillaan.

Työkaluja osaamisen kehittämiseen

– Ohjelmakauden alussa lähdimme liikkeelle enemmän yrityskohtaisista tapauksista, mutta sitten huomasimme, että tietyt teemat alkavat toistumaan. Näistä tunnistamistamme asioista olemme sitten tehneet omia hankkeita laaja-alaisen vaikuttavuuden varmistamiseksi, Janne Vartia kertoo.

Esimerkkinä hankkeesta Janne Vartia mainitsee Meriklusteriohjelmassa toteutettavan MESSI:n, jossa pienet meriteollisuuden sisustusvarustelualan yritykset soveltavat ja ottavat käyttöön uutta teknologiaa ja kehittävät liiketoimintaosaamistaan yrityskehittäjän ja Progress-työkalun avulla. Työkalu on osa pk-yritysten kansallista kasvuohjelmaa, jossa yrityksen liiketoiminnan kasvupotentiaalia kartoittavan perusanalyysin jälkeen laaditaan yritykselle kasvuun tähtäävät kehittämisohjelmat.

Meriklusteriohjelma osallistuu myös erilaisiin strategiatöihin ja selvityksiin, sillä näköalapaikalta tuntuma isoihin ja pieniin yrityksiin, markkinatilanteeseen ja yritysten omiin ajatuksiin on vahva. Esimerkiksi Meriteollisuusyhdistyksen kanssa on tehty meriteollisuusalan osaamisstrategia.

Yhteistyömahdollisuuksia haetaan myös muista klustereista. Luonnolliset yhteistyön rajapinnat ovat jo löytyneet, mutta usein juuri eri sektoreiden rajapinnoissa voisi muodostua uusia kiinnostavia ajatuksia, joita voi lähteä viemään eteenpäin.

Meriklusteriohjelman koordinoinnista vastaava ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen on yhtä mieltä Janne Vartian kanssa.

– Liiketoimintaosaamisen kehittämisen lisäksi tärkeää on erityisesti innovaatiotoiminnan kehittäminen pk-yrityksissä. Tämän päivän tilanteessa korostuu strategisen osaamisen varmistaminen ja ennakointi, joten yrityksille tarjoamamme palveluiden sisältö ja nopeus kohdistuu juuri näihin, Pitkänen toteaa.

– Koska toimenpiteet ovat yrityslähtöisiä, on hyötyjänä aina suoraan yritys tai yritysverkosto. Myös eri alueiden toimijat ovat yhdessä toimimalla saavuttaneet paremman vaikutuksen, kuin yksin. Minusta kokonaisvaikutuksena osaamiskeskusohjelma on hyvä instrumentti, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön antamalla mandaatilla, mutta toimii myös alhaalta ylöspäin, eli alueiden tarpeista lähtien, Pitkänen summaa.

Teksti: Taija Vento.

Kuvat: Jussi Viljanen.