(Hyödyntämättömien) mahdollisuuksien teknologiansiirto

Mikä on kotimaisen teknologiansiirron tila? Voisiko teknologiansiirtoa tehostamalla tuottaa uusia yrityksiä ja kansallista hyvää? Tekesin eri liiketoiminta-alueista vastaava johtaja Martti Äijälä punnitsee tilannetta.

– Teknologiansiirto kattaa sisältöjä osaamisen siirrosta IPR-oikeuksien siirtoon ja omaksumiseen – ja kaikkeen siltä välillä. Teknologia voidaan kehittää itse tai kumppanuusverkostossa tai hankkia osaaminen ulkopuolelta, kuvailee Martti Äijälä, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin liiketoiminta-aloista vastaava johtaja.

Teknologiansiirto mielletään laajasti Tekesissä ja sitä käsitellään ikään kuin osana muuta toimintaa.

– Meillä autamme yritystä tunnistamaan tarpeensa. Teknologiansiirto voi olla yksi ratkaisukeino muiden joukossa.

Instrumentit soittavat rahoitusta yrityksille

Konkreettisena apuna Tekes tarjoaa rahoituskanavia, joita hyödynnettäessä myös teknologiansiirtonäkökulma voi olla mukana. Niin sanotut yritysvastaavat keskustelevat yritysten kanssa, etsivät niiden kanssa ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin ja tarjoavat esimerkiksi rahoitusta valittujen toimenpiteiden totuttamiseen

– T&K-rahoitus on päärahoituskanavamme. Avustus innovaatiopalvelujen hankintaan pk-yrityksille on puolestaan rahoitusmuoto, jossa on mahdollista jalkauttaa esimerkiksi tutkimuskeskuksissa tai liikeyrityksissä syntyneitä ideoita. Kolmantena on viime vuoden lopulla TE-keskusten vastuulle siirtynyt Valmistelurahoitus, jossa tehdään valmistelevaa työtä kehityshankkeille kuten liiketoimintasuunnitelmia, tunnistetaan asioita ja pohjustetaan tulevia hankkeita, Martti Äijälä listaa.

Äijälän mukaan Avustus innovaatiopalvelujen hankintaan pk-yrityksille -rahoitus on ollut käytössä vuoden päivät. Asiakaspalautetta siitä ei ole vielä saatavilla.

TULI hehkuu tutkimuspuolella

Konkreettinen työkalu teknologiansiirron saralla on myös Tekesin Tutkimuksesta Liiketoimintaa TULI -ohjelma.

– TULI-ohjelma on tarkoitettu tutkimuspuolen spin-offien ja ideoiden hyödyntämiseen. Jos yliopistomaailma toimisi hirvittävän hyvin, ei TULIa tarvittaisi. Nyt Tekes tarjoaa rahoitusta siihen, että korkeakoulut hoitavat asiaa. Ehkäpä tulevaisuudessa yliopistojen säätiöpohjainen toiminta kannustaa enemmän syntyvien tulosten hyödyntämiseen, kun yritykset tarpeineen ovat tiiviimmin mukana toiminnassa, Äijälä pohtii.

TULI-ohjelmassa arvioitiin vuosina 2002–2005 yli 2000 liikeideaa. Ohjelmaa koordinoitiin tuolloin TEKELin kautta ja yhteistyötä tehtiin mm. yliopistojen, tutkimuslaitosten, teknologiakeskusten ja eri innovaatiokehittäjien kanssa. Arvioiduista liikeideoista syntyi 112 uutta yritystä. Lisäksi lisensoimalla kaupallistettiin noin 70 hanketta. Näillä tuloksilla ohjelmasta kasvoi kattavin tutkimuksesta nousevien liikeideoiden kaupallistamiskanava Suomessa.

TULI-ohjelma jatkuu edelleen, nyt Tekesin, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimesta. Vuosina 2007 ja 2008 analysoitiin yhteensä 1082 keksintöä tai liike-ideaa, joista ehti vuoden 2008 loppuun mennessä syntyä 24 yritystä ja 28 lisensointi- tai teknologiansiirtosopimusta.

– Uutta toimintatapaa haettaessa menee aina jonkin aikaa, ennen kuin kokonaiskuva muodostuu. Nämä, ja yleensäkin kaupallistaminen, ovat pitkiä prosesseja, ennen kuin todella nähdään, millaisia tuloksia syntyy, Äijälä toteaa.

Yrityspuolella ei yhtä ovea

TULI tuo apua tutkimuspuolelle, mutta yritysten tarpeisiin suunnatut, teknologiansiirtoon liittyvät suorat työkalut ovat Martti Äijälän mukaan harvemmassa.

– Monet alansa johtavat yritykset jo ovat erilaisissa rajapinnoissa, joissa syntyy uutta. Uutta syntyy myös, kun firma fokusoi toimintaansa ja asioita jää firman ydinbisneksen ulkopuolelle. Mutta osataanko tätä sitten hyödyntää?, hän pohtii. Äijälä pitää Nokian innovaatiosalkun avaamista hyvänä esimerkkinä uudesta ajattelusta, jonka hän toivoisi laajenevan Suomessa.

”Kohtauttamisen” haaste

Nokialla on kokoa ja volyymia, mutta entäpä tuhannet pienemmät yritykset, voitaisiinko niitä auttaa paremmin teknologiansiirrossa kansallisella tasolla?

– Teknologiansiirron yleisenä haasteena on saada tarpeet ja tarjonta kohtaamaan, myös yli toimialojen. Käyttäisin tästä sanaa kohtauttaminen. Kyseessä on ikään kuin yleisen informaation määrän, siirron ja seulomisen puute. Toki onnistuminen vaatii vielä monenkin tasoista kehitystä, jalkautusta ja tietysti yrittäjyyttä, Martti Äijälä toteaa.

Yritys-Eurooppa-verkoston toimintaan linkittyvä Teknologiapörssi auttaa tällä hetkellä löytämään kumppaneita eurooppalaisella tasolla. Myös Tekesin ohjelmat voivat Äijälän mukaan toimia kohtauttamispaikkoina, jotka yhdistävät eri arvoketjujen toimijoita.

– Jos kohtauttaminen tunnistetaan ongelmaksi, voisi ajatella, että meillä olisi erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja lähestyä asiaa – tietopankki, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaisivat kansallisella tasolla. Neuvontatyyppinen malli yhden luukun periaatteella voisi olla pk-yrityksille tarpeellinen. Myös suurille innovaatioita tuottaville yrityksille tämä kontaktipinta olisi tärkeä, hän miettii mahdollisuuksia.

Tarpeiden tunnistajat ja mahdollistajat

Teknologiansiirron näkökulmasta teknologiakeskusten parhaana puolena Äijälä pitää vahvaa yritysrajapintaa, yritysmaailman toiminnan ja ajatusmaailman tuntemista yhdistettynä tarjolla olevien asioiden tuntemiseen.

– Olettaisin, että teknologiakeskukset tuntevat tällä hetkellä kuitenkin paremmin yritysmaailman tarpeet kuin ehkä tarjonnan. Tarjonnan tunteminen voi olla yleisempikin ongelma Suomessa, sillä kenttä on niin moninainen, että sitä on vaikeampi hallita.

– Kiinnostavaa on myös katsoa, mikä voisi olla ammattikorkeakoulujen rooli. Koen että he ovat myös monin paikoin lähellä yritysmaailmaa, ja heillä on kyky pitää ja välittää aika tieteellistä tietoa, välittää osaamista.

Äijälä muistuttaa, että liiketoiminta-alueen tuntemus on, ja täytyykin olla, aina yrittäjällä itsellään.

– Tekesläisenä täytyy olla nöyrä siinä, että yrittäjällä on se paras tuntemus omasta toiminnastaan. Voimme tietyillä hyvin kohdennetuilla kysymyksillä sparrata yrittäjää ja alentaa riskiä kehittämisasioita tukemalla. Olemme mahdollistajia. Vastuu liiketoiminnasta jää kuitenkin yrittäjälle.

Teksti: Pia Pere-Vanhanen
Kuvat: Tekes, Susanna Lehto