Henkilökuvassa Riikka Paasikivi

Ohjelmajohtaja ja krokotiili

Saapuminen Culminatumin ohjelmajohtaja Riikka Paasikiven luokse Otaniemeen hermostuttaa. Eikä kyse ole vain oopperalaulajan herättämästä terveestä kunnioituksesta.

Mezzosopraanon edellinen esiintyminen kun oli paha noita Henry Purcellin oopperassa Dido ja Andreas. Seuraava rooli on Pekka Linkolan musiikkinäytelmässä Peter Pan, jossa Paasikivi esittää krokotiilia. Sitä ainoaa, jota kapteeni Koukkukin pelkää.

Jännitys osoittautuu kuitenkin turhaksi. Siviilityössään Paasikivi ei ole lainkaan pelottava. Lähinnä hän vaikuttaa hieman väsyneeltä. Tähän on syynsä.

Paasikivi on palannut Suomeen edellisenä yönä matkustettuaan kellon ympäri Atlantassa pidetystä Bioalan kansainvälisestä konferenssissa. Siellä hän tutustui kuuden päivän ajan bioalan uusimpaan kehitykseen.

– Alalla mennään hurjaa tahtia. Esimerkiksi henkilökohtainen lääketiede on kovassa nousussa. Mitä tarkemmalla tasolla yksittäisen potilaan sairautta pystytään tutkimaan, sitä paremmin löydetään oikeat oikeat hoitomuodot. Kohdennetulla hoidolla vältytään myös tehottomien lääkkeiden turhalta käytöltä, Paasikivi kuvailee.

Atlantassa Paasikivi seurasi myös bioalan vilkasta verkostoitumista keskenään.

– Bioalan innovaation tie valmiiksi sovellukseksi on maailman pisin viestijuoksu. Kapulan täytyy vaihtaa kuljettajaa monta kertaa ennen maaliviivaa.

Paasikivi patistaa suomalaisia yrityksiä rohkeasti mukaan maailmalle.

– Tällä alalla ei selviä ilman ison luokan yhteistyökumppaneita, kehitysyhtiön BioHealth-ohjelman johtaja toteaa.

Ammattilaisuuden rajamailla

Kuusipäiväinen matka kävi Paasikiven voimille muutenkin kuin aikaeron takia. Sen aikana ei ehtinyt treenaamaan laulua lainkaan.

– Oikein odottaa, että huomenna pääsee taas kirkumaan, Paasikivi naurahtaa.

Tavallisesti hän treenaa kolmasti viikossa, esitysten alla luonnollisesti enemmän.

– Mitä pidemmälle edistyy, sitä enemmän täytyy myös harjoitella, Paasikivi kertoo. Työ tuottaa kuitenkin myös tulosta.

– On hienoa huomata kun biisi alkaa kulkea. Kuinka ääni osuu kohdalleen paikoissa, joissa se vielä edellisessä harjoituksessa jäi puolitiehen.

Paasikivi uskoo päässeensä laulamisessa jokseenkin niin pitkälle kuin se amatöörille on mahdollista. Seuraava askeleen ottaminen tarkoittaisi päivittäisiä harjoituksia ja heittäytymistä ammattilaiseksi. Tämän tien on valinnut Paasikiven sisko, oopperalaulaja Lilli Paasikivi. Isosisko sanoo kuitenkin olevansa tyytyväisempi kahden uran malliinsa.

– En haluaisi jättää biotieteitä, tämä on niin kauhean mielenkiintoista, hän toteaa.

Eikä laulajan tarvitse olla ammattilainen esiintyäkseen. Esimerkiksi Riikan, Lillin ja Nelli Paasikiven sisaruskonsertit Koijärvellä ovat olleet loppuunmyytyjä.

Työpöytä kutsuu, kun laulu ei kulje

Oopperalaulamisella ja biolääketieteellä ei äkkiseltään kuulosta olevan paljoa yhteistä. Paasikiven mukaan totuus on kuitenkin toinen.

– Laulamista voi ajatella eräänlaisena ihmisruumiin laboratoriokokeena. Oopperalaulun tekniikkaa voi ajatella hydrauliikkana. Siinä ääni muutetaan ilmanpainetta hienosäätelemällä resonoivaksi säteeksi, joka kantaa mahdollisimman kauas. Kun tähän yhdistyy vielä omakohtainen tunneilmaisu, saadaan aikaan varsinainen monimuuttujayhtälö.

Toisaalta kaksi uraa auttavat unohtamaan toisensa.

– Laulaessa ei todellakaan ajattele mitään muuta kuin musiikkia ja omaa esitystä, Paasikivi kertoo.

– Ja toisaalta kun laulu ei kulje ja nuotit lentävät nurkkaan, on helpottavaa palata työpöydän ääreen ja unohtaa ooppera täysin.

Nuotit jäävät kotiin, kun Paasikivi kertoo ensi tiistaina Ateneumin Culminatum-päivässä Atlantan kokemuksistaan ja terveyden bioalan yrityksille tarjottavista räätälöidyistä BioBuusteri-palveluista sekä Tohtoreita yrityksiin -hankkeesta. Ateneumissa ohjelmajohtajaa uskaltaakin lähestyä ilman, että pelkää joutuvansa noidan noitumaksi tai krokotiilin kitaan.

Teksti: Juha Merimaa

Kuvat: Riikka Paasikivi.