Tavoitteena kasvuyritysten ekosysteemin vahvistaminen

Millä keinoin työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tukee kasvuyrittäjyyttä? Teollisuusneuvos ja TEM:n kasvuyritysryhmän vetäjä Janne Känkänen kertoo, miten kasvuyritysten ekosysteemin eri elementteihin halutaan juuri nyt vaikuttaa.

"Keskimääräisessä kasvussa suomalaiset yritykset eivät ole lainkaan huonoja, mutta nopeista nousijoista on puutetta. Myös suhtautumista yrittäjyyteen ja ennen kaikkea siihen liittyviin riskeihin ja epäonnistumiseen tulisi muuttaa kulttuurissamme", sanoo Janne Känkänen.

Teollisuusneuvos Janne Känkänen puhuu mielellään ”kasvuyritysten ekosysteemistä” tarkastellessaan kasvuyritysten toimintaympäristöä.

– Kasvuyritysten ekosysteemissä on mukana kolme keskeistä elementtiä. Mukana on smart money -tyyppistä rahoitusta, dynaamista venture capital
-toimintaa. Toisekseen löytyy nopean kasvun kannalta tärkeitä sarjayrittäjiä, joilla on kokemusta yritystoiminnasta ja jotka hyödyntävät osaamistaan uudelleen. Kolmantena on vahva osaamispohja deal-flown lähteenä, Känkänen luettelee.

– Esimerkiksi Piilaakson menestys nojaa vahvasti näihin elementteihin. Stanfordin yliopiston ympärille on kerääntynyt tietotaitoa. Systeemi toimii itseään ruokkien, yhteydet toimivat ja ideat saadaan nopeasti kaupallistettua, Känkänen kuvailee. Tällaisesta ekosysteemistä TEM haluaa tuoda vahvempia vaikutteita Suomeen.

Kapealle kärjelle kiihdyttämöt

Kohti kasvuyritysten ekosysteemin muutosta ministeriö matkaa niin kutsuttujen kärkihankkeiden avulla. Eräs niistä on uusi Tekesin kanssa käynnistetty Vigo- eli Kiihdyttämöohjelma.

– Kyseessä on uusi tapa yhdistää korkeata julkista Tekes-rahoitusta ja parasta yksityistä liiketoimintaosaamista. Ohjelman alle ohjataan joukko erittäin kokeneita yrityskehittäjiä ja -managereita – puhutaan 15 vuoden kansainvälisestä liiketoiminta-, sarjayrittäjä- tai pääomasijoittajakokemuksesta. Etsimme oikeita yksittäisiä henkilöitä, mikä on myös uusi lähestymisnäkökulma aiheeseen, Känkänen kertoo.

Ohjelma on käynnistysvaiheessa tämän vuoden. Ensimmäiset kolme kiihdyttämöä aloittelevat toimintaansa ja loppuvuonna valitaan kolme lisää. Yrityskehitysyhtiöt valitsevat portfolioonsa maksimissaan 10 kohdeyritystä. Kyse ei ole Känkäsen mukaan kiinteästä hautomotoiminnasta, vaan enemmänkin virtuaalisesta konseptista. 1 ½ –2 vuotta kestävän kiihdytysjakson aikana kohdeyritys on tarkoitus kehittää siihen kuntoon, että sillä on mahdollisuus saada merkittävä ulkopuolinen ja yksityinen pääomasijoitus.

Huippuihin huippusatsaus

Hankkeelle on varattu julkista rahoitusta kuudeksi vuodeksi. Kiihdyttämön rahoitus poikkeaa Känkäsen mukaan tutummasta tasajaon periaatteesta. Kapea huippu saa huippusatsauksen.

Mistä oikeat yrityksen sitten löytyvät kiihdyttämöihin?
– Tämä vaatii aktiivista yhteistyötä mm. yliopistojen suuntaan. Jatkossa yritykset ottavat myös itse yhteyttä kiihdyttämöihin, Känkänen pohtii.

– Pidemmän aikavälin ohjelmatason tavoitteena voisi pitää sitä, että saisimme rakennettua alkavan vaiheen kiihdyttämöyhtiöistä myös alkavan vaiheen venture capital -rahastoja. Tällaisten toimijoiden puuttuminen on ollut eräs suomalaisen kasvuyritysten ekosysteemin pullonkauloista, Känkänen sanoo.

Julkiselle puolelle palvelutuotteita

Kasvuyritysten ekosysteemiä vahvistaakseen TEM suuntaa katsetta myös omiin toimintoihinsa. Känkäsen toiveena olisi paketoida julkisen puolen toimijoiden yrityspalvelukokonaisuutta uudelleen.

– Teemme mm. Tekesin, Finnveran ja TE-keskusten kanssa parhaillaan kehitystyötä yrityspalvelukokonaisuuden paketoimiseksi nopean kasvun yrityksille suunnatuiksi palvelutuotteiksi. Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen on itse asiassa aika haastava asia, sillä toimijoita on paljon ja kokonaisuus laaja.

Verotuksesta vipua

Verotus on eräs keino vaikuttaa kasvuyritysten ekosysteemin tehokkuuteen. Tätä vipua Janne Känkänen haluaa käyttää mm. bisnesenkeleiden määrän kasvattamiseen.

– Osaavat yksityissijoittajat, bisnesenkelit, ovat kasvuyritystoiminnan huippualueilla oleellinen osa alkuvaiheen kasvuyritystoimintaa. Suomessa bisnesenkelitoiminta on edelleen liian pientä. Haluaisimmekin kannustaa sitä erityisellä verokannusteella, johon on haettu oppia parhaista kansainvälisistä käytännöistä, Känkänen kertoo. Asia etenee parhaillaan TEM:n ja Valtiovarainministeriön yhteistyöllä.

Yliopistojen kaupallistamistoiminta ja yrittäjyyskulttuuri pohdinnassa

Viimeisenä nostona ministeriön kasvuyritysagendalta Känkänen kertoo kesäkuussa nimitetystä asiantuntijatyöryhmästä, joka kokoontuu teemalla "Korkeakoulupohjaisen kasvuyrittäjyyden edistäminen ja korkeakoulujen kaupallistamistoimintojen kehittäminen".

– Ideana on tuoda opetusministeriö, TEM ja Tekes saman pöydän äärelle miettimään strategisia linjauksia, joilla korkeakouluja pystyttäisiin kannustamaan aktiivisempaan toimintaan kasvuyritysasioissa. Käytännössä pyrimme löytämään uusia ratkaisuja mm. siihen, miten yliopistojen kaupallistamistoiminnot tai teknologiansiirto on järjestetty, ja siihen, miten tutkimustuloksista voitaisiin kehittää menestyvää liiketoimintaa. Pohdimme myös yleistä suhtautumista yrittäjyyteen, hän listaa.

Yliopistolain muuttumisen myötä koko toimintakenttä on muutoksessa, minkä Känkänen uskoo tarjoavan muutoksen mahdollisuuden.

Ekosysteemin yritysrajapinnassa

Teknologiakeskusten roolia kasvuyritysten ekosysteemissä pohtiessaan Janne Känkänen nostaa seudullista näkökulmaa.

– Vahva yhteys osaamisklustereihin on olemassa, ja klustereiden kehittämiseen on uskoakseni seudullista tilausta. Kiinnostavaa on myös se, miten teknologiakeskusten toiminta on mielletty osana seudullista kehittämisen strategiaa ja mikä on omistajien intressi, Känkänen sanoo.

Janne Känkäsen mielestä nyt voisi olla hyvä aika tarkastella teknologiakeskusten ja yliopistojen yhteistyötä.

– Teknologiahautomoiden vahvuus on uskoakseni osaamisklusteriyhteydessä ja siinä, että yritysrajapinta on tiivis. Yrityslähtöjä nähdään teknologiakeskuksissa paljon. Siltä osin pitäisi tietysti miettiä, voitaisiinko roolia hyödyntää paremmin, hän sanoo.

Teksti: Pia Pere-Vanhanen
Kuva: TEM / Tuukka Santanen.