Teknologiakeskukset, yrityshautomot ja yliopistot kasvun tukena

Teknologiakeskukset ja yrityshautomot tekevät yhteistyötä yliopisto- ja korkeakoulumaailman kanssa auttaakseen kasvuyrityksiä saamaan liiketoimintansa käyntiin ja reippaaseen kasvuun.

− Monella teknologiakeskuksella on kasvuyrityspalveluita, ja meidän roolimme on toimia kasvuyrityksen neutraalina sparraajana ja kumppanina yrityksen kehitysasioissa. Autamme kasvuyrittäjää priorisoimaan asioita ja löytämään monien vaihtoehtojen joukosta punaisen langan. Jotta yritys kertoisi mistä kenkä oikeasti puristaa, yrityksen ja teknologiakeskuksen välisen suhteen pitää olla erittäin luottamuksellinen, sanoo Joensuun Tiedepuiston toimitusjohtaja Jari Lauronen.

Laurosen mukaan teknologiakeskusten perustyötä on auttaa kasvuyrityksiä rakentamaan liiketoimintaansa ja luomaan kontakteja potentiaalisiin kumppaneihin sekä alihankkijoihin.

− Mutta isompi ja näkyvämpi sillanrakentajan rooli meillä on yritysten linkittämisessä toisiinsa sekä niiden auttamisessa verkostoitumaan yliopistojen ja korkeakoulujen sekä asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, hän väittää.

Jari Lauronen.

OSKE-ohjelma sillanrakentajana

Laurosen mielestä osaamiskeskusohjelma on hyvä esimerkki yhteistyöstä, joka mahdollistaa kasvuyritysten osallistumisen kehitysprojekteihin ja luo niille väylän kansalliseen ja kansainväliseen osaajien verkostoon.

− OSKE-ohjelman avulla tehdään jatkuvaa työtä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yritysyhteistyön kehittämiseksi.

Tieteellinen tutkimustyö on pitkäkestoista, mutta yritykset haluaisivat usein nopeasti käytäntöön sovellettavia tutkimustuloksia. Teknologiakeskuksen täytyy silloin sovittaa eri osapuolten tavoitteita yhteen ja toimia tulkkina, Lauronen muistuttaa.

Pentti Mustalampi.

Koko yliopistoyhteisö mukaan yritysyhteistyöhön

− Tänä päivänä koko yliopistoyhteisön täytyy luoda toimintamalleja, joilla rakennetaan tiiviit yhteydet yrityskenttään. Yrityshautomot ja teknologiakehitys muodostavat hyvän työkalun, jonka avulla voimme saada aikaan yhteistyötä yritysmaailman kanssa, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivan HSE Pienyrityskeskuksen johtaja Pentti Mustalampi.

− Yliopisto-opiskelijoiden pitää päästä oikeasti näkemään mistä yritystoiminnassa on kyse, ja tutkijoiden pitää pyrkiä vuoropuheluun yritysten kanssa saadakseen niiltä aineistoa tutkimustyön pohjaksi. Tämä tulee luonnollisesti toteuttaa yritysten ehdoilla ja siten, että autetaan yrityksiä kehittymään ja vahvistumaan, Mustalampi korostaa.

Tutkijat ja opiskelijat kasvuyrittäjiä tapaamaan

HSE Pienyrityskeskus on vienyt Helsingin kauppakorkeakoulun tutkijoita erilaisiin tapahtumiin tapaamaan kasvuyrittäjiä ja kertomaan omasta tutkimustyöstään.

− Tutkija on esitellyt yrittäjille esimerkiksi markkinointiin liittyvää tutkimustyötään, ja yrittäjät ovat antaneet suoraa palautetta siitä, onko tutkimus heidän mielestään mielekäs reaalimaailmassa. Jos voimme lisätä tällaisia kohtaamisia, siitä hyötyvät sekä yliopistotutkijat että kasvuyrittäjät, Mustalampi uskoo.

Monilla yrityksillä ei alussa ole isoja resurseja, joten Helsingin kauppakorkeakoulun eri koulutusohjelmiin kuuluu yhteistyötä kasvuyritysten kanssa. Mustalammen mukaan esimerkiksi viestinnän opiskelijat ovat tehneet hautomoyrittäjille viestintäsuunnitelmia ja sparranneet heitä.

Hautomo lisää alueellista vaurautta

Joensuun Yrityspuiston Aventur Partnersille ulkoistettu yrityshautomo ei Jari Laurosen mukaan toimi samalla tontilla kuin uusyrityskeskukset. Se on tarkoitettu teknologialähtöisille yrityksille, joiden kilpailukyky syntyy tyypillisesti kapean alueen huippuosaamisesta. Hautomotoiminnassa on mukana noin 18 muovi-, metalli-, puu-, metsä- ja ICT-alan yritystä.

− Yritykset, jotka ovat olleet mukana alueemme hautomotoiminnassa, ovat työllistäneet yli 200 henkilöä. Kaikki syntyneet työpaikat liittyvät hyvin korkeaan huippuosaamiseen ja niillä on potentiaali synnyttää uusia työpaikkoja ympärilleen. Hautomotoiminnan avulla Pohjois-Karjalan alueelle on syntynyt todella paljon uutta, alueen vaurautta lisäävää toimintaa, ja se on tuottanut valtavan paljon elinkeinoelämän uusiutumisen siemeniä, Lauronen toteaa.

Hautomo vahvistaa kasvuyrityksen menestyksen edellytyksiä

HSE:n vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan 85 % hautomo-ohjelman läpikäyneistä yrityksistä on olemassa vielä viiden vuoden jälkeen.

− Hautomotaustan ja kasvuyrityksen menestyksen välillä on vahva korrelaatio. Hautomo lisää menestyksen todennäköisyyttä myös yrityksen kasvun kannalta. Hautomo on turvallinen ja valvottu ympäristö, jossa yritys voi valmistautua kasvuun ja kehittää sille pohjaa. Hautomo-ohjelmaan osallistuminen kantaa aloittelevaa yritystä pitkälle eteenpäin, Pentti Mustalampi painottaa.

HSE Pienyrityskeskus käynnisti hautomotoiminnan Helsingissä 1997, ja vuonna 2000 samaa toimintamallia laajennettiin Mikkeliin Etelä-Savoon uuden osaamispohjaisen yritystoiminnan vahvistamiseksi. Mikkelissä oli jo alunperin ajatuksena siirtää toiminta käynnistysvaiheen jälkeen paikallisen teknologiatoimijan vastuulle. Vuodesta 2004 lähtien hautomon toiminnasta onkin vastannut Mikkelin teknologiakeskus Miktech Oy.

HSE:n Marika Paakkala ja Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Eero Holstila Start-Up Centerin avajaisissa.

Aalto-yliopiston tuomat uudet haasteet

− Eniten panostamme tällä hetkellä vuosi sitten Helsingin Ruoholahteen perustettuun Start-Up Centeriin. Vastaamme Start-Up Centerin käytännön toteutuksesta yhdessä Technopolis Venturesin kanssa. Start-Up Centerin tavoitteena on pystyä vastaamaan Aalto-yliopiston perustamisen tuomiin uusiin haasteisiin, ja HSE Pienyrityskeskuksen ohella sinne on siirtynyt Taideteollisen korkeakoulun Arabus-yrityshautomo, jossa on luovien alojen yrityksiä. Samalla hautomossa mukana olevien yritysten määrä kasvoi 25:stä 60:een, Mustalampi kertoo.

– Luovien alojen mukaan tulo oli meille hieno mahdollisuus: saisimme entistä läheisemmät yhteistyösuhteet ja löytäisimme uudenlaisia oivalluksia.

Aiemmin HSE Pienyrityskeskuksen yrityshautomossa oli paljon HSE-taustaisia asiantuntijayrityksiä. Uuden Start-Up Centerin tavoitteena on, että tekninen ala ja luovat alat löytäisivät toisensa, ja että tuote- ja teknologiapainotteisuus lisääntyisi.

− Meillä on ollut hautomotoimintaa pääkaupunkiseudulla jo yli kymmenen vuotta, ja niinsanottuja exitejä hautomosta on jo noin 200 yritystä. Näin on vahvistettu merkittävästi akateemisen yrittäjyyden juurtumista yliopistoyhteisöön, Mustalampi toteaa.

Teksti: Leena Koskenlaakso.

Kuvat: HSE Pienyrityskeskus / Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Johanna Viljakainen; Joensuun Tiedepuisto.

Symbolikuvat: Joensuun Tiedepuisto Oy / Johanna Kokkola / Johanna Kokkola Oy.