 Minna Hendolin. |
– Hautomotoiminta ei saa esimerkiksi enää suoraa julkista rahoitusta. Ideana on ollut se, että Tekesin uudet työkalut korvaavat välillisesti hautomoiden rahoituksen. Yritykset hakevat vaikkapa Tekesin ”Avustusta innovaatiopalvelujen hankintaan” ja ”Nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta” ja kilpailuttavat palvelujen tarjoajat, kertoo Hendolin.
Teknologiahautomoissa on aiempaa järjestelmää korvaavina rahoitusmalleina käytetty monin paikoin alueellisia EU-hankkeita, joiden avulla organisoidaan ja kehitetään yrittäjäkoulutusta sekä liikeideoiden jalostamista eli perusesihautomo- ja hautomotoimintaa.
Haasteena kentän pirstaleisuus
Erityisenä haasteena nykytilanteessa Hendolin näkee toimintakentän ja rahoituksen pirstaleisuuden asiakkaiden ja operatiivisten toimijoiden kannalta.
– Keksintösäätiössä liikeideoiden evaluointiin tarkoitettuja Tuoteväylätiimejä on pilotoitu vuoden 2009 aikana muutamille paikkakunnilla. Yliopistoille ja korkeakouluilla on käytössään TULI – tutkimuksesta liiketoimintaa
-rahoitustyökalu. Mukaan ovat tulleet Vigot eli vahvan kasvupotentiaalin omaaville liikeideoille suunnatut ”kiihdyttämöt”, Hendolin listaa.
– Teknologiahautomo on hyvä väylä näihin kaikkiin palveluihin. Toimimme "yhden luukun" -periaatteella, Hendolin muistuttaa.
Haasteellisena Hendolin pitää myös sitä, miten ei-kaupallinen projektitoiminta ja kaupallinen konsultointitoiminta yhdistetään hautomoissa.
– Non-profit-hankkeet tuottavat aina tappiota ja maksatukset tulevat jälkijättöisesti, pahimmillaan jopa vuosi sen jälkeen kun kulut ovat syntyneet. Tämä on luonnollisesti erittäin haasteellista hautomoyhtiöiden kassan kannalta.
Hendolinin mukaan yrityskehitys- ja hautomotoiminta ovat murroksessa. Hän toivoo, että eri toimijoiden roolit selkiintyvät lähitulevaisuudessa ja uskoo, että hautomoilla on oma ekologinen lokeronsa innovaatioympäristössä jatkossakin.
Teksti: Pia Pere-Vanhanen
Kuva: Technopolis Ventures Kuopio Oy
