Tekesin megatrenditutkimuksessa (2009) havaittiin, että kuluttajat ovat tulleet koko ajan tietoisemmiksi ja valistuneemmiksi. Kuluttajat toimivat yhä yksilöllisemmin ja haluavat vaikuttaa ja vaatia. Tämä näkyy varmasti myös ruokaostoksilla, mutta miten? Entä mitä voitaisiin sanoa tulevaisuuden ruoan kuluttajasta?
– Lama-ajan kuluttaja hakee tietysti erityisen hyvää vastinetta rahalleen, mutta alhainen hinta ei yksin riitä, vaan sillä pitää saada myös hyvää aistinvaraista ja ravitsemuksellista laatua ja joskus myös hyvää mieltä – puhutaan niin sanotusta mood-foodista. Onkin odotettavissa, että hedelmät, muut terveelliset välipalat ja positiivisen mielialan luovat elintarvikkeet tulevat entistä suositummiksi. Elintarvikkeiden ja lääkkeiden rajat ovat tulossa ehkä entistä häilyvämmiksi; puhutaan esimerkiksi ruoansulatuskanavan terveyden edistämisestä, kylläisyyden tunnetta luovista ja painonhallintaa auttavista lääkkeenomaisista elintarvikkeista, ja sitten ulkonäköön kohdistuvista terveysvaikutuksista, Vaasan yliopiston kuluttajakäyttäytymisen tutkimusprofessori Harri Luomala kertoo.
– Toisaalta vallalla on myös ”paluu luontoon” -ideologian elpyminen, jossa halutaan luonnollista ja ”aitoa” ruokaa, mahdollisesti lähiruokaa, ja vältetään lisäaineita ja muuta keinotekoiseksi miellettyä. On myös esitetty arveluja siitä, että jatkossa ruoan suutuntumaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota ja että lapsillekin suunnitellaan kulinaristisia ruokia yhä suuremmassa määrin. Terveellisyyspainotteisuuden vastatrendiksi on yleistymässä hedonistisuus, johon liittyy myös ruoan estetiikka ja syömisen elämyksellisyys.
Teksti: Annaleena Ylinen
Kuva: Juha Harju
Palaa Harri Luomalasta kertovaan juttuun...
