Innovaatiot mediassa – kiinnostaako ketään?

Miten innovaatioista kirjoitetaan mediassa? Onko sanan innovaatio merkitys kovan kulutuksen myötä köyhtymässä tyhjäksi sloganiksi suuren yleisön mielessä?

– Osalle toimittajista innovaatio-sana ei enää merkitse mitään, koska käsitettä käytetään epämääräisesti ja joskus myös tarkoitushakuisesti puhujan omaa asiaa edistämään. Tuloksena voi olla jopa toimittajan karvat pystyyn nostava vastareaktio, väittää Talouselämä-lehden toimittaja Jyrki Alkio.

Jyrki Alkio toimii Innovaatiojournalismin seuran puheenjohtajana ja on tutustunut useaan otteeseen Piilaaksossa paikalliseen innovaatiojournalismiin. Alkio kertoi 27.11. innovaatiojournalismin haasteista TEKELin Vuoden hautomoyritys 2009 -julkistamistapahtumassa.

Myös Helsingin Sanomissa toimittajana työskennelleen Jyrki Alkion mukaan innovaatiot juttuaiheena kärsivät väliinputoajan roolista, sillä perinteinen työnjako sanomalehdissä jakautuu talous-, kulttuuri- ja politiikan osastoihin. Innovaatiot eivät tällöin aiheena kuulu oikeastaan minkään toimituksen ydinasioihin.

Innovaatioita ilmiönä vaivaa myös aikajänteeseen liittyvä ongelma, sillä merkitykselliset innovaatiot jäävät helposti tunnistamatta. Toisaalta asia riippuu myös toimittajasta, näkeekö hän mitkä asiat ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä.

Toimittajat hakevat juttuihin elämän makua

Innovaatioita käsitellään useimmiten mediassa siten, että ne liitetään osaksi jotain suurempaa kokonaisuutta tai ilmiötä. Innovaatio tai esimerkiksi kasvuyritys itsessään ei vielä välttämättä ole kiinnostava juttuaihe, vaan sille tulee antaa laajempi merkitys.

Jyrki Alkio kertoi mielenkiintoisesta esimerkistä:

– Viime vuonna Innovaatiojournalistien palkinnon, Innovaatiokiteen, pokkasi Helsingin Sanomien Jukka Perttu, joka oli käyttänyt sanaa innovaatio vain 8 kertaa viimeisen 20 vuoden aikana. Perttu on systemaattisesti pyrkinyt välttämään sivistyssanojen käyttöä, mutta kirjoittaa sujuvasti myös innovaatioista – ilman että välttämättä mainitsee innovaatio-sanaa kertaakaan.

Tavallinen juttu saattaakin olla lukijan kannalta paljon kiinnostavampi. Lehtiartikkeli ei välttämättä muutu hienoksi, jos siihen lyödään näyttävä innovaatioleima. Toimittajaa oikeastaan kiinnostavatkin enemmän tarinat, ilmiöt, raha, seikkailut ja sankarit, eli taustalla vaikuttavat asiat, jonka kautta asiaa voi käsitellä.

Innovaatiomediaa ei ole

Parhaimmillaan media voi tuoda uusia aihepiirejä ja sisältöjä julkiseen keskusteluun. Sanomalehden politiikan toimitus ei sitoudu mihinkään puolueeseen, joten myöskään innovaatioista kirjoittava journalisti ei voi kirjoittaa uusien asioiden löytämisestä kritiikittömästi. Asioiden ja järjestelmien kriittinen tarkastelu kuuluu sisäänrakennetusti toimittajan ammattitaitoon.

Jyrki Alkion mielestä toimittajilla voisi myös olla enemmän omaa panosta tulevaisuuden hahmottamiseen ja innovaatioiden luomiseen. Suomessa on paljon julkisia toimijoita, jotka kukin tahoillaan tekevät oman tulevaisuusstrategiansa. Nämä valmistellaan pienen piirin kirjoituspöytätyönä ja odotetaan median raportoivan visiot sanatarkasti julkisuudessa.

– Voisivatko toimittajatkin osallistua dialogiin tulevaisuudesta, innovaatioista ja kasvuyritysten asioista? Suomessa useat toimijat levittävät omia näkemyksiään, mutta dialogimainen yhteistyö median kanssa puuttuu, Alkio valittelee.

Alkio kaipaa kentälle enemmän toimittajien ja organisaatioiden vuoropuhelua, mitä hän kohtasi Piilaakson teknologiayritysten ja median välillä. Siellä media on mukana synnyttämässä ideoita ja osallistuu omalla panoksellaan niiden kehittelyyn. Vuorovaikutus median ja kasvuyritysten välillä oli tiivistä.

Suomessa kasvuyrityksistä kirjoittaminen on Alkion mielestä melko sattumanvaraista, sillä ruohonjuuritason rajapinnassa toimivaa mediaa ei ole. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ei kirjoita systemaattisesti kasvuyritysten haasteista, koska lehden juttujen pitää koskettaa tavallista lukijaa. Tällöin jutun näkökulmana voi olla aiheeseen liittyvät ongelmakentät tai muu laajempi perspektiivi.

Teksti: Taija Vento

Kuvat: TEKEL / Markku Ojala
(Kuvat Vuoden hautomoyritys 2009 -julkistustilaisuudesta 27.11.2009.)