Kansainvälisen teknologiakeskuskonseptin suomalainen sovellus on pitkän aikaa perustunut kolmikantaan, joka on pelkistetysti määriteltynä sisältänyt kolminaisuuden ”yrityskehitys – tilat ja toimintaympäristöt – ohjelmat ja hankkeet”.
TEKELin hallitus otti keväällä 2009 osana strategiaprosessiaan tehtäväkseen pohtia konseptin määrittelyä ja sen soveltuvuutta tässä päivässä. Innovaatioympäristöjaosto puheenjohtajansa Pasi Mäkisen johdolla teki hyvää pohjatyötä eri näkökulmia pohtien. Tavoitteena ei ollut vallankumous vaan oleellisten asioiden pelkistetty esittäminen käyttökelpoisella tavalla.
Syntyikin tiivistys asioista, joita pidämme tärkeinä suomalaisten teknologiakeskusten toiminnassa ja sitä kautta myös kansallisen verkoston, TEKELin toiminnassa. Happotestasimme pelkistystämme TEM-konsernin Innovaatio-osaston johdon kanssa ja tulimme hyvinkin ymmärretyiksi. Laajempi TEKEL-toimijoiden joukko pohti määrittelyjä syystapaamisen yhteydessä ja sitä kautta sisällöt siirtyivät yhteiseksi omaisuudeksi kaikille TEKEL-toimijoille.
Mistä siis olikaan kysymys? Yksinkertaisuudessaan lähdemme siitä, että alueellisten teknologiakeskusten toiminnassa keskeisiä ovat seuraavat painojärjestyksessään esitetyt toiminnot:
- Erikoistuneet kasvuyrityspalvelut
-> Osaamisen ja teknologian siirto, kontaktit osaamiseen, liiketoimintaosaaminen
- Luovat toiminta- ja kehitysympäristöt
-> Vuorovaikutteisuus, kumppanuudet, klusterit, tilat ja palvelut, inward-toiminta
- Kehitysohjelmat
-> EU- ja kansalliset ohjelmat ja hankkeet
- Neljäs tehtävä
-> Uudet avaukset, edelläkävijyys, johtajuus, pilotointi, kansainvälisyys, yhteisöllisyys
Kunkin asiakohdan alla on lueteltu niitä toimintoja ja tehtäviä, joiden kautta kyseinen painotus toteutuu innovaatioympäristössä.
”Erikoistuneet kasvuyrityspalvelut” -tehtävä hakee teknologiakeskusten yrityskehitystoimijoille vahvempaa ja selkeämpää asemaa tieto-, osaamis- ja teknologiaintensiivisten palveluiden ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä, uusien ja olemassa olevien yritysten kasvun aktivoijina ja käytännön tukijoina. Tässä suhteessa syksyllä käynnistynyt ”PK-yritysten kansallinen kasvuohjelma” on merkittävä työkalu.
”Luovat toiminta- ja kehitysympäristöt” -painotus haastaa kehittämään olemassa olevissa ja tulevissa innovaatioympäristöissä tiloja ja toimintoja, jotka tukevat luovuuden esillepääsyä, lisäävät vuorovaikutusta sekä avaavat uusia mahdollisuuksia ja kontakteja.
”Kehitysohjelmat”-painotus korostaa ohjelmien ja hankkeiden merkitystä välttämättömänä käytännön työkaluna ja resurssina varsinaisten tavoitteiden toteutuksessa.
Uutta on ”Neljäs tehtävä”. Omassa toimintaympäristössään teknologiakeskukset voivat toimia uusien esitysten ja avauksien tekijöinä eri tahojen suuntaan. Pääpaino on sisällössä, ei määrässä. Yhteisöllisyyden, käyttäjälähtöisyyden ja muiden kansallisten tavoitteiden toteutuminen käytännössä edellyttää edelläkävijyyttä, johtajuutta, kykyä pilotoida uusia asioita ja toimintamuotoja.
Nämä ovat tehtäviä ja mahdollisuuksia, jotka eivät toteudu itsestään, vaan tekemällä.
On luonnollista, että teknologiakeskuksille tärkeiden asioiden tulee olla myös TEKEL-verkoston asialistalla. Olemmekin päätyneet siihen, että yllä kuvatut painotukset ovat TEKELin strategiset valinnat, kuitenkin siten, että tärkeysjärjestys kulkee listalla alhaalta ylöspäin. Tulevat hallitukset vastaavat uuden näkökulman toteutumisesta käytännössä.
Haastamme kaikki TEKEL-toimijat mukaan. Neljäs tehtävä kutsuu.
Teksti: Kyösti Jääskeläinen, toimitusjohtaja, Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL
Kuva: TEKEL / Heikki Tuuli
