Rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Kotimainen kasvuyrittäjyyskenttä sijoittajan silmin

Tänä vuonna sijoitusmarkkinoita leimasi varovaisuus, mutta vuonna 2010 niiden odotetaan kiihtyvän. Kasvuyritysten isohkoja rahoituskierroksia on luvassa selvästi enemmän kuin tänä vuonna.

− Moni yksityinen pääomasijoittaja keskittyi vuonna 2009 pitämään huolta nykyisistä sijoituksistaan, sanoo Martti Hintikka.

Taantuman tiukennettua pankkien rahahanoja useat yksityiset pääomasijoittajat ovat tänä vuonna olleet varovaisia ja välttäneet sijoituksia korkean riskin toimialoihin, kuten konepajoihin sekä metsä- ja autoteollisuuteen.

− Moni yksityinen pääomasijoittaja keskittyi vuonna 2009 pitämään huolta nykyisistä sijoituksistaan, jolloin kynnys uusiin yrityksiin sijoittamiselle on ollut korkeammalla. Sijoitusrahastoissa fokus on ollut olemassaolevissa sijoituksissa, joiden tarpeet ovat kasvaneet viimeisten puolentoista vuoden kuluessa. Se on poissa uusilta yrityksiltä, kertoo pääomasijoitusyhtiö Innofinance Oy:n toimitusjohtaja Martti Hintikka.

− Toisaalta Tekesin panostus on ollut kohtuullisen suurta ja bisnesenkelitkin ovat liikkeellä. Siemenvaiheen yritysten alkuun pääsyä on aktiivisesti rahoittanut Aloitusrahasto Vera, hän lisää.

Sami Lampinen ennustaa sijoitusmarkkinan kiihtyvän vuonna 2010.

Taantuma tekosyynä

− Viimeisten kolmen vuoden aikana siemenvaiheen rahoitusta on Suomessa saanut noin 300 yhtiötä. Niistä joitakin kymmeniä on mennyt nurin, mutta se ei ole välttämättä taantuman syytä. Kolmannes siemenvaiheen yrityksistä menee aina nurin. Jotkut yritykset, jotka eivät muutenkaan olisi menestyneet, käyttävät taantumaa tekosyynä, väittää Inventure Oy:n toimitusjohtaja Sami Lampinen.

Siemenvaiheen jälkeen tarvittava varhaisen vaiheen rahoitus on tänä vuonna ollut hitaampaa ja kuluja on Lampisen mukaan pitänyt leikata, mutta jos aloittelevan yrityksen tuote ja johtotiimi ovat hyvät, yritys pääsee etenemään varsinaiselle rahoituskierrokselle.

Kovaa karsintaa

− Kaikki yritykset eivät tosin kasva aloitusvaiheen rahoitukseen. Varsinaisia kasvuyrityksiä tulee vain alle viidenneksestä siemenvaiheen yhtiöitä, ja vain murto-osa eli 10 % onnistuu kehittymään kansainvälisiksi menestystarinoiksi, Lampinen täsmentää.

− Karsinta on kovaa, mutta sen pitääkin olla tiukkaa matkan varrella. Kun putkessa edetään, panostusten pitää kohdistua parhaille yrityksille, vahvistaa Hintikka. Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomessa jaetaan panostuksia liian monille yrityksille, jolloin niiden saamat rahasummat jäävät pienemmiksi kuin vastaavien ulkomaisten kilpailijoiden kohdalla.

Ensin on löydettävä asiakkaat

− Siemenvaiheen lupaavia aihioita on paljon, mutta hankkeet ovat pääosin vielä muutaman hengen firmoja, joiden tuotteet ovat beta- tai tuotekehitysvaiheessa. Ennen kunnon asiakassopimuksia tai käyttäjävolyymejä nämä yhtiöt ovat usein yksityisille venture capital -sijoittajille liian varhaisessa vaiheessa niiden liian korkean riski/tuotto -suhteen vuoksi, Lampinen tähdentää.

Hintikka on samoilla linjoilla: − Siemenvaiheen yritysten pitäisi keskittyä ensisijaisesti asiakkaiden löytämiseen. Pääomasijoittaja tulee kyllä perässä jos on asiakkaita. Ensimmäiset askeleet vaativat tietysti panostusta, mutta sitä varten on julkisen puolen rahoitusinstrumentteja.

− Suuria odotuksia kohdistuu tällä hetkellä Averaan. Avera on iso toimija, joka voi sijoittaa aloitteleviin yrityksiin sekä yksin että yhdessä bisnesenkelien kanssa. Siksi Avera ja enkelit ovat nykytilanteessa avainasemassa, Hintikka pohtii.

Mikä sijoittajia kiinnostaa?

Innofinance rahoittaa siemenvaiheen potentiaalisia kasvuyrityksiä, eli se ei ole mukana varsinaisella kasvuyrityskentällä. − Me saamme rahoitushakemuksia koko ajan, mutta varhaisvaiheen rahastomme ovat täynnä ja tällä hetkellä meillä ei juurikaan ole panoksia uusiin sijoituksiin, Hintikka kertoo.

Inventure tekee Lampisen mukaan vuosittain neljästä viiteen sijoitusta yhtiöihin, joilla on kokenut, kasvuhakuinen yrittäjätiimi, omaa teknologiaa sekä räjähdysmäiset kysynnän kasvuodotukset tai markkinamurroksen aikaansaava tuote. Inventure on viime aikoina sijoittanut esimerkiksi teknologiayhtiöihin, jotka vauhdittavat asiakasyhtiöidensä online-liiketoiminnan kasvua ja tuottavat mainostajille tärkeää kuluttajatietoa yhteisöllisestä eli sosiaalisesta mediasta.

− Mobiilin online-liiketoiminnan painoarvo kasvaa kiihtyvässä määrin. Mobiilibisnes on vihdoinkin tulossa, ja taantuma on ehkä ollut tässä katalysoivana tekijänä. Mobiilituotteet ovat tänä päivänä helpompia ostaa ja niiden käyttöönotto on nopeampaa, Lampinen selittää.

Tuetaanko oikeita asioita?

− Siemenrahoitusta ja tuotekehitystukea on laajalti tarjolla ja liiketoiminnan kehitystä aletaan tukea, mutta aktiivista yrityskehitystä ei vielä tueta tarpeeksi. Nykysuuntaus jatkaa T&K-vaihetta ilman riittävää panostusta kaupallistamiseen ja asiakkaisiin, saati tiimin kehittämiseen, arvioi Lampinen.

Hyvä tiimi on elintärkeä aloittelevalle yritykselle. − Hyvä tiimi saa liiketoimintaa aikaan huonommastakin ideasta, mutta huono tiimi ei saa hyvästäkään, tuumii Hintikka.

Lampisen mukaan näyttää siltä, että 2−3 miljoonan euron rahoituskierroksen kerääminen yksityiseltä venture capital -rahastolta edellyttää todella kovaa johtotiimiä, jolla on vähintään 40−50 vuoden relevantti kokemus kasvuyrittämisestä, teknologiasta sekä asiakastoimialoista. Tiimien vahvistamista korostaa myös tänä vuonna käynnistynyt Vigo-kiihdyttämöohjelma.

− Menestyviä kasvuyhtiöitä päätoimisesti kehittävän venture capital -sijoittajan avulla yhtiöihin saadaan erittäin kovan luokan osaajia sekä tiimiin, hallituksiin että yhteistyökumppaneiksi. Aktiivisen pääomasijoittajan kontakteilla on parhaimmillaan aivan oleellinen merkitys. Sijoittajan tuoma lisäarvo – rahan ohella – alkaa jo olla merkittävä, Lampinen sanoo.

Sijoitusmarkkina kiihtyy

Lampinen ennustaa sijoitusmarkkinan kiihtyvän vuonna 2010. Sadat siemenvaiheen yritykset ovat päässeet pahimman vaiheen yli ja alkavat silloin jo olla kasvu-uralla.

− Myös isohkoja rahoituskierroksia tehdään selvästi enemmän kuin tänä vuonna. 10−15 yritystä tullee onnistumaan merkittävässä, kansainvälisessä rahoituskierroksessa. Tänä vuonna päästiin vain puoleen tästä määrästä, Lampinen kertoo.

Teksti: Leena Koskenlaakso

Kuvat: TEKEL / Markku Ojala;
Sami Lampinen