Teksti: Risto Liljeroos
Teknologiakeskukset elävät muiden mukana alati muuttuvassa ympäristössä. Tämän muutoksen tekee mielenkiintoiseksi rooli julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa. Muutokset kummallakin sektorilla heijastuvat erityisesti teknologiakeskusten kehittämistoimintoihin ja ohjelmien toteutukseen. Nämä osa-alueet muodostavat tänä päivänä TEKELin jäsenorganisaatioiden toiminnasta leijonanosan.
Kansallisesti merkittävintä ohjelmakokonaisuutta, osaamiskeskusohjelmaa, on nyt toteutettu kohta kaksi vuotta klusteripohjaisena. Vielä on ennenaikaista pohtia sitä, kuinka hyvin on alueellisesta toiminnasta onnistuttu siirtymään kansalliseen toimintaan. Tätä arviointia haittaa erityisesti se, että ohjelman kehittämisaktiviteettien ”polttoaine”, EU:n rakennerahastoihin pohjautuva projektirahoitus on ollut käytännössä jäissä. Miksi rakennerahastojen rahoituksen liikkeelle saaminen on kestänyt näin kauan, jää muiden arvioitavaksi ja pohdittavaksi. Tältä osin tilanne on kuitenkin vihdoin muuttumassa valoisammaksi.
Tulevaisuuteen liittyy kysymysmerkkejä yhteistyöhön liittyen. Kansallisen innovaatiopolitiikan toimijakentässä on toteutumassa rakenteellisia uudistuksia. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ovat käynnistämässä tutkimusohjelmiaan ja Tekesin ohjelmat ovat muotoutumassa uuteen kuosiinsa. Näiden ja osaamiskeskusohjelman väliset yhteistyömuodot ovat vielä muotoutumatta. Erityisesti pk-sektorin kytkeminen tutkimustoimintaan on vielä avoinna. Odotukset teknologiakeskusten piirissä ovat yhteistyön käynnistymisen suhteen korkealla.
Kansallisen innovaatiostrategian toteutukseen liittyy joukko osa-alueita, joissa teknologiakeskukset kokevat olevansa vahvoja, alueensa kehittämisen keskeisiä toimijoita. Teknologiakeskukset mielletään usein teknologiahautomoiden tyyssijoiksi. Alkuvaiheen yritysten kehittämistoimintojen lisäksi on verkostossa myös rakennettu toimiviksi koettuja malleja liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuyrityspalvelujen toteuttamiseen. Teknologiakeskusten verkosto on valmis tarjoamaan osaamisensa kansalliseen käyttöön. Näiden tunnistettujen vahvuuksien osalta on käynnistetty keskusteluja keskeisimmän ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, suuntaan.
Suomalainen innovaatioympäristö ja teknologiakeskusten toiminnallinen konsepti on kansainvälisesti tunnettu, tunnustettu ja arvostettu. Muut maat tulevat kuitenkin vauhdilla perässä. Osa on jo laittanut vilkun päälle ohittaakseen meidät ja osa lienee jo niin tehnytkin. Kansallisena haasteena on löytää uusi vaihde toimijakentän konseptin kehittämiseen. Yhteistyön ja vahvuuksien hyödyntämisen lisäksi tämä on lähivuosien yhteinen kansallinen haasteemme.
